Helsingin kaupunki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

Syksyn aikana valmistellaan periaatteet nopeusrajoitusten määrittämiseksi ja esitys heti muutettavista nopeusrajoituksista. Esityksen suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin.
Keskustassa nopeusrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus olisi 40 km/h. Nopeusrajoitus laskisi 30 kilometriin tunnissa esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja Uudenmaankadulla. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskisi 40:een km/h ensimmäisessä vaiheessa Kuusitien ja Musiikkitalon välillä. Myöhemmin matalampi rajoitus ulottuisi Hakamäentielle asti.

Rajoitusten laskeminen vähentäisi lähes 20 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta

Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän lähes 20:llä viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Se tarkoittaisi noin 13 prosentin vähennystä osuuksilla, joilla nopeudet laskisivat, ja noin neljän prosentin vähennystä koko katuverkolla.
– Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo.
Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta.
Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän.
– Käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin esitetyt nopeusrajoitukset, Jussi Yli-Seppälä toteaa.

Nopeusrajoituksista keskustellaan verkossa 22. ja 27. syyskuuta

Esityksestä kerätään valmistelun tueksi lausuntoja ja kommentteja ennen kuin se menee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Periaatteista voi keskustella suunnittelijoiden kanssa verkossa perjantaina 22. syyskuuta kello 13.00−14.30 ja keskiviikkona 27. syyskuuta kello 19−20 osoitteessa www.facebook.com/helsinkikaupunkiymparisto. Periaatteita voi kommentoida 6. lokakuuta asti. Kysymyksiä ja kommentteja verkkokeskusteluun voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy periaatteet nopeusrajoituksista, laaditaan tarkemmat, katukohtaiset suunnitelmat muutoksista. Osalla kaduista nopeusrajoitukset voidaan muuttaa nopeasti liikennemerkkiä vaihtamalla, mutta osa kaduista vaatii alemman rajoituksen tueksi myös rakenteellisia muutoksia. Tällaisilla kaduilla uudet nopeusrajoitukset toteutetaan myöhemmin esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä.

Esitys uusista nopeusrajoituksista tiivistetysti:
  • kaikilla asuinalueiden tonttikaduilla 30 km/h -rajoitus
  • keskustassa 30 km/h -rajoitus, paitsi pääkaduilla ja satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h
  • teollisuusalueiden tonttikaduilla pääsääntöisesti 40 km/h -rajoitus
  • pääkaduilla 50 km/h esikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa
  • alueellisilla kokoojakaduilla 40 km/h
  • paikallisilla kokoojakaduilla 30–40 km/h