Koirien hyökkäykset ovat yleistuneet – näin niiltä vältytään

– Koiran luonne ja käyttäytyminen ovat niin merkittäviä asioita, että jokaisen koiranomistajan tulee hallita niitä koskevat perusasiat. Koiranomistajan on koulutettava koirastaan yhteiskuntakelpoinen ja noudatettava koiranpitoa koskevia säännöksiä. Kennelliitto ja siihen kuuluvat eri rotujen yhdistykset valistavat jäsenistöään ja myös suurta yleisöä monin eri tavoin koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Kaikki koiranomistajat eivät kuitenkaan ole tämän tiedon piirissä, tai eivät piittaa siitä, miten koiran kanssa pitäisi toimia, jotta se ei aiheuta ongelmia muille koirille tai ihmisille. Jos piittaamattomuus koiraetiketistä ja koiranpitoon liittyvistä säännöksistä yleistyy, niin viranomaiset voivat puuttua asiaan. Joidenkin muiden Euroopan maiden tapaan voidaan esimerkiksi vaatia koiria käyttämään kuonokoppaa tietyissä tilanteissa, ja mahdollisesti myös kieltää omistamasta ja kasvattamasta joitakin rotuja. Jotta näin ei kävisi, tulee lähtökohtana olla, että koiranomistajat hallitsevat koiransa kaikissa tilanteissa.

Koiranjalostuksessa painotetaan yhä enemmän luonteen merkitystä

Lehkonen korostaa, että liialliset pelot tai suhteettomat aggressiiviset reaktiot eivät ole toivottuja missään koirarodussa. Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla luonteeltaan ja käyttäytymiseltään tasapainoinen, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni. Eri rotujen jalostuksen tavoiteohjelmiin on kirjattu, ettei arkaa ja selvästi vihaista koiraa saa käyttää jalostukseen. Koiranäyttelyissä koiran arvostelun yhteydessä arvioidaan, miten hyvin koira antaa ihmisen tulla luokseen. Koiran aggressiivisuus on näyttelyissä sekä kokeissa ja kilpailuissa hylkäävä virhe. Lähtökohtana koirarodun ja -yksilön valinnassa on se, että oikea koira löytää oikean kodin. Aktiivisen koiran, jolla on voimakas tarve saalistamiseen, taistelemiseen tai puolustautumiseen, kouluttaminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin koiraihmisille.

Koiran käyttäytymistä voi testata monin eri tavoin

Kennelliitolla on ollut käytössään luonnetesti koiran luonteen arvioimiseksi aina 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2010 tämän rinnalle otettiin käyttöön Ruotsissa kehitetty, monipuolisemmin koiran luonnetta arvioiva MH-kuvaus. Käyttäytymisen jalostustarkastus on Kennelliiton uusin työkalu koirien arkikäyttäytymiseen kartoittamiseen. Siinä tarkkaillaan tavallista katuvilinää vastaavassa tilanteessa, säilyttääkö koira tyyneytensä, vai käyttäytyykö se pelokkaasti tai hyökkäävästi. – Tarkastusten ja testien avulla jalostukseen voidaan valita turvallisesti käyttäytyviä koiria, ja myös seurata sitä, millaisia jälkeläisiä ne periyttävät, kertoo Kennelliiton käyttäytymisen jalostustyöryhmän puheenjohtaja Tuire Kaimio. Hän painottaa ostajan vastuullisuutta koiran hankinnassa. Hyvälläkään koulutuksella tai hoidolla ei voida täysin korjata koiran varhaisessa kasvuympäristössä tai perimässä olevia puutteita. Arkuus ja puremisherkkyys voivat periytyä, ja erilaiset kiputilat ja sairaudetkin voivat aiheuttaa aggressiivisuutta. Koiranomistajan, hänen perheensä, ympäristön ja koiran itsensä kannalta on parasta hankkia koira luotettavalta taholta, niin että koiran taustoista on olemassa mahdollisimman paljon tietoa. STT Kuva: Jukka Pätynen