Toimittaja ja viestintäalan yrittäjä Timo T.A. Mikkonen menehtyi viisi vuotta sitten vaikean sairauden uuvuttamana. Timon leski Nina Mikkonen avautui miehensä poismenon vuosipäivänä siitä, miten jokaisella on oikeus omaan henkilökohtaiseen suruaikaan.

Hän julkaisi Instagram-tilillään tunteikkaan videon miehensä haudalta ja paljasti käyneensä hiljattain mielenkiintoisen keskustelun erään henkilön kanssa siitä, milloin pitäisi lakata suremasta, milloin etsiä uusi puoliso ja milloin lakata vierailemasta haudoilla.

– Kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta määritellä toisen ihmisen henkistä aikataulua. Jokaiselle on täysin yksilöllistä se kuinka surusta selviää. Kuinka kauan vie, ettei toisen poismeno enää riipaise, Nina kertoo videolla.

Timon poismeno ei Ninan mukaan enää riipaise samalla tavalla kuin tapahtuessaan.

– Mutta Timo on ollut mulle suurin rakkaus. Hän on myöskin lasteni isä. Timoa on kiittäminen siitä, että minulla on juuri Mikael ja Matias, joissa on puolet isäänsä.

– Rakastin Timoa syvästi, rakastan edelleen. En palvo häntä, mutta muistan ja kannan häntä sydämessäni aina. Jos mieleni tekee niin kuljen täällä haudalla vaikka joka päivä. Se ei kuulu kenellekään, enkä sitä aio anteeksi pyydellä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen tästä.

Nina kertoo kohdanneensa myös ihmettelyä siitä, miksei hän ala jo seurustelemaan tai käy treffeillä ja mene eteenpäin elämässään.

– En minä ole mielestäni jäänyt paikalleen polkemaan vaikka edelleenkin muistan rakkaudella ja lämmöllä edesmennyttä miestäni ja lasteni isää.

– Olisi hyvä, että jokainen tykönään miettii, että kumpuaako nämä tämmöiset puheet enemmän siitä omasta elämästä ja turhautumisesta vai mistä, jos ei ymmärrä sitä, että jokaisella on oma henkinen aikataulu, jota kukin tykönään noudattaa.

Lue myös:

Nina Mikkonen koki seksuaalista häirintää – avautuu vaikeasta aiheesta: ”On jokaisen vastuu tehdä väkivalta näkyväksi”

Nina Mikkonen jäi koukkuun Big Brotheriin – paljasti mielipiteensä talon asukkaista: ”Pekka on ärsyttävä, mutta talo olisi valju ilman häntä”