Digitaalilaitteet saavat sinut menettämään muistisi!

Uuden tutkimuksen mukaan digitaalilaitteiden aiheuttama muistinmenetys on jo vakavasti otettava uhka – jo 85 % suomalaisista pitää nettiä ja älypuhelinta muistin jatkeena. Henkilökohtaiset muistot ja tiedot ovat monilla nykyisin vahvasti netin ja teknisten laitteiden varassa. Jos älypuhelin katoaa tai verkkoyhteys katkeaa, asioiden hoitamisesta tulee vaikeaa. Ilmiötä kutsutaan digitaaliseksi muistinmenetykseksi. Tietoturvayritys Kaspersky Labin Pohjoismaissa teettämän tutkimuksen mukaan teknologia ja palvelut ohjaavat jo selvästi tapaamme toimia. Suomessa noin puolet (53 %) muistaa oman kotipuhelinnumeronsa 10 vuoden ikäisenä, mutta vaikkapa sukulaisten ja ystävien nykyiset numerot eivät enää muistu yhtä hyvin mieleen. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten muisti on myös selvästi heikompi: esimerkiksi Ruotsissa lukema on lähes 80 prosenttia, ja Tanskassa ja Norjassakin päästään yli 60 prosentin. Valtaosa suomalaisista (85 %) sanoo käyttävänsä nettiä eräänlaisena aivojen jatkeena. 41 prosentilla älypuhelin muistaa käytännössä kaiken tarvittavan käyttäjän itsensä puolesta. – Luottamus teknisiin laitteisiin ja verkkoon on hämmästyttävän vahva, sanoo Kaspersky Labin Pohjoismaiden johtaja Leif Jensen. Vain harva halusi kyselyn mukaan maksaa tärkeiden tietojensa suojauksesta esimerkiksi säännöllistä 30 euron kuukausimaksua. Jos vahinko kuitenkin tapahtuu, kolme neljästä suomalaisesta (75 %) olisi valmis maksamaan saadakseen jo menetetyt tiedot takaisin, ja lähes joka toinen (47 %) arvelee, että palvelu voisi tällöin maksaa yli 30 euroa. Kaikkein eniten palautuksista olisivat valmiita maksamaan pohjoissuomalaiset. – Sanotaan, että asioita alkaa arvostaa vasta sitten kun ne menettää. Tämä tuntuu tutkimuksen mukaan pitävän paikkansa myös laitteisiin tallennettujen tietojen osalta, sanoo Jensen. Tietojen menettäminen aiheuttaisi monenlaisia huolia. Harvemmat (18 %) uskovat pysyvänsä täysin rauhallisena tilanteessa, jossa henkilökohtaisia tietoja häviäisi verkkoon kytketyistä laitteista. Eniten huolta aiheuttaisi pankkitietojen (72 %), henkilötunnuksen (51 %) tai luottokorttitietojen (47 %) vuotaminen rikollisille. Luottokorttitiedoista koituisi eniten päänvaivaa eteläsuomalaisille, vähiten itäsuomalaisille. Leif Jensenin mukaan tietoturvan käyttö on yllättävän puutteellista, kun ottaa huomioon huolen tietojen katoamisesta. ”Tietojen menetykseen liittyvien riskien tiedostamista ei ole edistänyt edes kiristysohjelmien erittäin todellinen uhka.” Vain kaksi kolmesta (63 %) suomalaisista kyselyyn vastanneista on asentanut kannettavalle tietokoneelleen erillisen tietoturvaohjelman. Älypuhelimeensa sen on asentanut lähes joka toinen (47 %) ja tablettiin kolmannes (33 %) vastaajista. Tietoturva on puutteellisinta etenkin länsisuomalaisilla. Itä-Suomessa verkkoon mennään mieluiten pöytäkoneella – älypuhelimilla ja tableteilla surffataan keskimääräistä vähemmän. Tutkimusyhtiö Opinion Matters toteutti Value of Data -tutkimuksen 20.12.2016 – 6.1.2017 välisenä aikana. Pohjoismaiseen kyselyyn osallistui 3917 aikuista, joista 1006 Ruotsista, 995 Tanskasta, 1004 Norjasta ja 912 Suomesta. Mukana oli tasaisesti sekä miehiä että naisia ikäryhmistä 16–24, 25–34, 35–44, 45–54 ja 55+.