Nukutko sinäkin homeisella tyynyllä

Uni on erittäin tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta joka toiselle suomalaiselle sen vaikutus voi muuttua täysin päinvastaiseksi. Nukutko sinäkin homeisella tyyynyllä? Ihminen nukkuu keskimäärin kahdeksan tuntia yössä eli hän viettää kolmanneksen elämästään sängyssä. Tyyny on kaikki nämä tunnit kosketuksissa ihomme kanssa ja vain muutamien senttien päässä nenästämme. Siksi ei ole ollenkaan yhdentekevää, minkälaisessa kunnossa tyyny on. Valitettavasti suuri osa suomalaisista pesee tyynyään liian harvoin, josta aiheutuu selkeitä terveysriskejä. Tutkimusten mukaan 90 % suomalaisista ei pese tyynyä ollenkaan tai pesee sitä aivan liian harvoin. Yli 50 prosentilla ihmisistä tyynyn huono hygienia aiheuttaa selkeän terveysriskin, kertoo Unikulman ergonomia-asiantuntija Vesa Tuominen. Unikulma on teettänyt YouGov Finlandilla tyynyn hygieniaa koskevia tutkimuksia neljänä perättäisenä vuotena. – Olen kyllä erittäin huolestunut suomalaisten tilanteesta, Tuominen sanoo. Tänä syksynä Unikulma teki myös oman tyynytutkimuksensa. Kun Unikulman asiakkaat ostivat liikkeestä uuden sängyn ja toivat vanhan sängyn vuodevaatteineen liikkeeseen hävitettäväksi, osa sängyistä testattiin Orionin homekasvualustalla. Testeissä selvisi, että aivan siistinkin näköisissä tyynyissä saattoi olla 11:tä eri myrkkyhometta. – Katsoimme myös, että mitähän näiden sänkyjen petauspatjoille ja patjoille kuuluu, koska niiden käyttöikä on jopa 15 vuotta. Ne näytteet olivatkin sitten hälyttäviä, kertoo Tuominen. Tyyny pitää pestä kolmen kuukauden välein YouGov Finlandin tutkimuksen mukaan suomalaisten käyttämien tyynyjen keski-ikä on kolme ja puoli vuotta. Tuomisen mielestä se on aivan liian paljon. – Kahta vuotta vanhempia tyynyjä ei kannattaisi käyttää. Sen jälkeen niissä on likaa jo niin paljon, ettei sitä saa pesukoneessa puhtaaksi, Tuominen sanoo. Likainen tyyny voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia: finnejä tai ihottumaa kasvoihin, silmä- , poskiontelo- tai korvatulehduksia. Pahimmillaan home aiheuttaa astman kaltaisia hengitysoireita. Tyynyn pesuväli on Tuomisen mukaan kolme kuukautta, petauspatjan kuorien noin puoli vuotta. – Hyvä vinkki on laittaa tyynyn tai petauspatjan kuoren pesulappuun päivämäärä, jolloin se pitää pestä ja vaihtaa uuteen, kertoo Tuominen. Tuotteita, joista ei löydy pesulappua, ei kannata Tuomisen mukaan ostaa. Tyyny voi olla ortopedisesti ajateltuna oikein hyvä, mutta jos sitä ei voi pestä, se kannattaa jättää hyllyyn. – Jos tyynyliina on ainoa, mitä voi pestä, niin ihmisestä lähtevä hiki, karsta ja rasva menevät kuitenkin tyynynkin sisään ja alkavat homehtua, Tuominen korostaa. Vauvojen pinnasängyn patjoja hankkiessa kannattaa myös tarkistaa, että patjan päällisen saa irti ja että sen voi pestä. Paras patja olisi sellainen, jonka voi huuhdella, mutta se kuivuu kuitenkin nopeasti. Vauvojen patjoja ei tulisikaan koskaan kierrättää, sillä vanhojen patjojen hygienia on aina riski.