Nyt se on todistettu - musikaalisuus periytyy!

Suomalaistutkimus tunnisti musikaalisuuteen liittyviä perimän muutoksia perimän alueilta, joilla sijaitsee sisäkorvan kehitykseen ja tunteiden tunnistamiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä. Molecular Psychiatry-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisen perimästä löytyi yhdeksän aluetta, jotka liittyvät musikaalisuuteen. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama. Musiikkiäänten tunnistaminen tapahtuu sisäkorvan simpukan karvasolujen avulla, jotka muuttavat äänen sähköisiksi signaaleiksi. Sieltä ne kulkeutuvat väliaivojen kautta kuuloaivokuorelle. Tutkijat tunnistivat perimän alueilta seitsemän eri geeniä, jotka vaikuttavat sisäkorvan, aivojen mantelitumakkeen ja muistikeskuksen, hippokampuksen toimintaan. Tutkimuksessa analysoitiin 767 henkilön perimää 76 suomalaisesta suvusta eri puolilta Suomea. Henkilöt osallistuivat tilaisuuteen, jossa musikaalisuutta tutkittiin äänen korkeuden, äänen keston ja musiikin rakenteiden tunnistamisella. Tutkimuksessa löytyi yhdeksän perimän aluetta, joiden todennäköisyys aiheuttaa musikaalisuutta tutkimuksessa käytetyillä testeillä on yli 50 prosenttia. Vahvin yhteys (98 prosentin todennäköisyys) löytyi kromosomista kolme GATA2-geenin läheisyydestä. Tämä geeni vaikuttaa sisäkorvan simpukan karvasolujen ja aivorungon alakukkulan kehitykseen. Vahvin kytkeytynyt alue perhetutkimuksissa paikantui kromosomiin neljä, jossa sijaitsee viisi sisäkorvan kehitykseen ja aivojen, muun muassa sen mantelitumakkeen toimintaan vaikuttavaa geeniä. Mantelitumake osallistuu esimerkiksi musiikin herättämien tunteiden tunnistamiseen. Tutkijat huomauttavat, että tutkimus vahvistaa musikaalisuuden synnynnäisen, biologisen taustan olemassaoloa DNA-tasolla. Musikaalisuuden tunnistaminen vaatii musiikille altistumista ja siinä ympäröivällä musiikkikulttuurilla on tärkeä osuus. Tutkimus “A genome-wide linkage and association study of musical aptitude identifies genetic loci containing variants related to inner ear development and neurocognitive functions“ ilmestyi Molecular Psychiatry -lehdessä 11. maaliskuuta 2014. DOI: MP.2014.8. Tutkimuksen vastuullinen tutkija on FM Jaana Oikkonen. Tilastollisten analyysien asiantuntijoina toimivat dosentti Päivi Onkamo Helsingin yliopistosta ja professori Veronica Vielandin ryhmä Columbia-yliopistosta Ohiosta. Musikaalisuuden asiantuntijoina toimivat professori emeritus Kai Karma ja MuT Pirre Raijas. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan musikaalisuuden biologisen taustan tutkimukseen, jonka vastuullinen johtaja on dosentti Irma Järvelä.