Pakotatko itsesi hymyilemään töissä? Se voi johtaa rankkaan juomiseen

Todennäköisyyksien mukaan suuri osa ihmisistä on työskennellyt asiakaspalveluun liittyvissä tehtävissä jossakin vaiheessa elämää. Tavallisesti ne ovat ponnahduslautoja toisiin urapolkuihin, mutta samalla myös oma taiteenlajinsa. Mikäli olet persoona, joka pystyy palvelemaan ihmisiä päivittäin, menettämättä uskoasi ihmiskuntaan, sinulla riittää töitä pitkäksi aikaa. Se ei kuitenkaan ole helppoa, eikä palveluala sovi kaikille. Riippumatta taustalla tapahtuvista asioista, yleisö näkee kaiken aikaa vain aurinkoisen puolesi. Huulillesi liisteröity tekohymy voi toki auttaa saamaan tippejä, mutta tutkimus osoittaa, että sillä on hintansa. Pennsylvanian ja Buffalon yliopiston tutkijat ovat havainneet, että tekohymyä käyttävillä ihmisillä on suurempi riski ruveta juomaan työvuoron päätyttyä. Tutkijat käyttivät apuna kyselyä, johon osallistui kaikkiaan 1 592 ihmistä. Ihmisiltä kysyttiin tekohymyn käytöstä, alkoholin nauttimisesta töiden jälkeen, sekä kuinka hyvin he pystyivät kontrolloimaan itseään töissä ja miten impulsiivisia persoonia he ovat. – Tunteiden teeskentely ja niiden tukahduttaminen asiakkaiden edessä rinnastettiin juomiseen, joka aiheutui työn aikaansaamasta stressistä tai sen aiheuttamasta negatiivisuuden tunteesta. Mitä enemmän negatiivisia tuntemuksia, sitä vaikeampaa kyselyyn osallistuneiden oli hallita alkoholin käyttöä töiden jälkeen, kertoo Alicia Grandey, Pennsylvanian yliopiston psykologian professori ScienceDaily-sivustolla. – Suhde pintapuolisen näyttelemisen ja alkoholin käytön kanssa oli voimakkaampaa sellaisilla ihmisillä, jotka olivat impulsiivisempia tai jos he eivät pystyneet kontrolloimaan itseään riittävän hyvin töiden aikana. Mikäli olet impulsiivinen ja sinulle kerrotaan alituiseen, miten sinun tulisi tehdä töitäsi, voi olla vaikeaa suitsia tunteita koko päivän ajan. Päästyäsi kotiin, sinulta puuttuu kontrolli ja et pysty lopettamaan yhden lasillisen jälkeen, jatkaa Grandey. Ihmiset, jotka työskentelivät sellaisilla aloilla, joissa he kohtasivat asiakkaita vain hetkellisesti, kuten kahviloissa tai puhelinkeskuksessa, osoittivat voimakkaampaa taipumusta alkoholin käyttöön ja pintapuoliseen näyttelemiseen kuin ne ihmiset, joilla oli pitempiaikainen suhde asiakkaisiinsa – kuten koulutuksen tai terveydenhuollon aloilla. – Esimerkiksi hoitajilla on selkeä syy pitää tunteensa kurissa, sillä heidän tehtävänsä on rakentaa voimakas suhde potilaaseen ja saada heidät tuntemaan olonsa mukavaksi. Mutta joku, joka teeskentelee tunteitaan sellaisen asiakkaan kanssa, jota he eivät välttämättä koskaan enää tapaa, ei ole yhtä palkitsevaa ja se voi olla sekä kuluttavaa että vaativaa, analysoi Grandey. – Työnantajien pitäisi harkita itsemääräämisoikeuden lisäämistä työntekijöille, joka puolestaan toisi hieman valinnanvapautta työhön. Emotionaalinen huomioiminen rinnastetaan usein taloudelliseen tai omaan hyvinvointiin, joten vaikutukset eivät ole ollenkaan hassumpia, päättää Grandey. Lähteet: Diply, ScienceDaily Kuva: Pixabay