Kossun raaka-ainetta säilöttiin ikiroutaan

Koskenkorvan raaka-aineeksi jalostettu suomalainen ohralajike, Botnia, talletetaan Huippuvuorten kansainväliseen siemenholviin. Holvia isännöivän Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) asiantuntija, professori Roland von Bothmer vieraili tänään Suomessa kertomassa, miksi viljelykasveja talletetaan Huippuvuorten ikiroutaan.
Suomalainen, alkujaan Koskenkorvan raaka-aineeksi jalostettu Botnia-ohra on lähetetty säilöttäväksi Huippuvuorten kansainväliseen siemenholviin. Siellä se tulee olemaan osa koko maailman yhteistä viljelykasvien perintöä.
MTK:n, Altian ja Borealin järjestämässä kutsuvierastilaisuudessa puhunut von Bothmer muistutti kuulijoita siitä, että viljelykasvien tulevaisuuden käytön varmistaminen voi tarjota ratkaisun moniin arvaamattomiin ongelmiin tulevaisuudessa.
– Ilmasto muuttuu, emmekä voi tietää minkälaisia kasvilajikkeita tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa. Lajike, joka nykyisissä olosuhteissa on vain keskinkertainen, voi jonkin luonnonmullistuksen seurauksena tuottaa parempaa satoa kuin monet kehittyneemmät lajikkeet, von Bothmer perusteli.
Huippuvuorten holvissa siemenet ovat turvassa mm. tulvilta ja ilmaston lämpenemiseltä: holvin sisäänkäynti on 130 metriä meren pinnan yläpuolella ja ikiroudan ansiosta lämpötila pysyy visusti nollan alapuolella, vaikka holvin omat jäähdytyslaitteet pettäisivät. Kylmäsäilytys takaa sen, että tulevaisuuden tarpeisiin on käytettävissä talletettujen lajikkeiden elinvoimaista, itävää kylvösiementä.
Botnia standardoi Kossun alkutuotannon
Boreal Kasvinjalostus Oy jalosti Botnia-ohran Primalcon tilauksesta 90-luvun alussa. Kyseessä oli ensimmäinen tärkkelysohralajike, joka kehitettiin Koskenkorvan tehtaan tarpeisiin. Koskenkorvan tehdas on Suomen suurin teollinen ohrankäyttäjä ja käyttää vuodessa lähes 200 miljoonaa kiloa ohraa .
– Botnia-ohralla standardoitiin Koskenkorva Viinan valmistukseen tarvittava ohra ja parannettiin siten myös lopputuotteen eli viinan laatua. Se on oiva esimerkki siitä, kuinka teollisuus on riippuvainen myös maataloudesta sekä sen tutkimuksesta ja kehityksestä, sanoo Koskenkorvan tehtaanjohtaja Antti Snellman.
Kasvinjalostuksen keinoin viljelykasvien satoisuutta ja viljeltävyyttä parannetaan sekä laatuominaisuuksia kehitetään. Loppukäyttäjän – kuten teollisuuden – raaka-ainetarpeet määrittävät yhä enemmän jalostuksen laatutavoitteita. Yhden lajikkeen jalostamiseen vierähtää vuosikymmen.
– Botniasta jalostettiin Etelä-Pohjanmaan olosuhteisiin mahdollisimman hyvin sopiva tärkkelysohra. Botnia ei ole enää viljelyssä, mutta se on monien nykyisten tärkkelysohriemme esikuva, sanoo Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä.
– Koskenkorvan ohra on koko elintarvikeketjun yhteistyötä parhaimmillaan. Kasvinjalostus kehitti teollisuudelle lajikkeen, jossa on juuri viinaan soveltuvat tärkeät ominaisuudet. Samalla se antoi viljelijöille uusia mahdollisuuksia lajikkeella, joka kehitettiin juuri Pohjanmaalle. Viljelijät ottivat lajikkeen omakseen, sillä se soveltui erinomaisesti alueen viljelyolosuhteisiin viljeltäväksi. Koskenkorvan ohra on nostanut Pohjanmaan yhdeksi tärkeimmistä ohran viljelyalueista Suomessa. Tämä on osoitus siitä, miten koko elintarvikeketju saadaan toimimaan yhdessä, MTK:n kasvinviljelyasiamies Max Schulman kiittelee.
hän jatkaa.
Botnia-ohran siemenet siirrettiin Huippuvuorten holviin 9.12.2011.
MTK:n, Altian ja Borealin tiedote