Lempääläläisen pienyrittäjän Katja Uusikartanon mitta täyttyi lopullisesti, kun hänen määräaikainen työntekijänsä kieltäytyi uusimasta työsopimusta, koska tämä valitsee työnteon sijaan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ja sen myötä tulevan ylimääräisen vapaa-ajan.
Uusikartano on alkanut vakavasti miettiä yrittäjyyden kannattavuutta Suomessa ja harkitsee yritystoimintansa siirtämistä toiseen maahan. Alla koko Facebook-kirjoitus, jota on jaettu viikon aikana jo yli 12 700 kertaa.
”Tarjosin tänään jatkoa määräaikaisen työntekijäni sopimukseen.
Hän kieltäytyi, koska saa kuulemma ansiosidonnaista työttömyyskorvausta lähes saman verran kuin olisi saanut yrityksessäni 30 tunnin työviikosta. Nyt minulle tuli mitta täyteen, sillä olen kuullut tämän aiemminkin työnantajana. Työstä kieltäydytään, koska edut menetetään, ja onhan se mukavampi välillä vähän lepäilläkin, eikö?
Tämä tietää itselleni 10-12 tuntisia työpäiviä, mutta enhän minä saisi valittaa. Olenhan toteuttamassa intohimoani ja kutsumustani ja ”teen itselleni” eli mitä enemmän puurran, sitä enemmän minun ja perheeni pitäisi vaurastua. Ai niin, mutta jonkunhan pitää tuo hänenkin ansiosidonnainen maksaa, en siis vaurastukaan.
En halua enää olla mukana järjestelmässä, jossa työn teettäminen eikä tekeminen ole kannattavaa. Järjestelmässä, jossa menneen maailman
jäänteet pitävät kiinni omista eduistaan, mutta eivät keksi ratkaisua kuka laskut maksaa. Otetaan esimerkiksi Postin lakko, kuka siitä kärsi eniten? Todennäköisesti juuri me pienyrittäjät, joiden liikevaihto romahti lakon aikana. Monet olisivat todennäköisesti vaihtaneet toiselle logistiikkayritykselle asiakkuuden, mutta yllätys-yllätys, monopolien Suomessa meillä ei ole todellisia vaihtoehtoja!
Olen alkanut miettimään, kuka haluaa enää ryhtyä yrittäjäksi Suomessa? Vuosien saatossa on tullut selväksi, että olemme lähes kaiken perusturvan ulkopuolella. Suurin epäkohta on työttömyysturva, jota meillä ei ole käytännössä lainkaan. Maksamani kovat verot kelpaavat kyllä muiden työttömyysturvan kustantamiseen. Yrittäjä ei voi jäädä työttömäksi eikä mielellään sairastaakaan. Yrittäjäurani huippuhetkiä ovat olleet tilausten toimittaminen oksennustaudissa, influenssassa ja pari päivää synnytyksen jälkeen. Kukaan ei meiltä kysele, miten sinä yrittäjä jaksat? Liikunta- ja kultturiseteleitä jaellaan työntekijöille, mutta meille yrittäjille pitäisi riittää että saa kunnon yöunet joskus. Ja parin viikon kesälomakin olisi mukava, mutta silloinhan ei tietenkään saa palkkaa kun ei kerran tee töitäkään.
Olen alkanut harkita yritystoiminnan siirtämistä Viroon tai johonkin muuhun järkevämmin toimivaan maahan, koska kaikesta huolimatta yrittäjyys on minulle paras vaihtoehto toteuttaa itseäni ja elättää perheeni. Sitten kun meitä näin ajattelevia yrittäjiä ja yrityksiä on tarpeeksi paljon, ei AKT:n ja muiden menneen maailman liittojen tarvitse enää ajaa omia etujaan lakkoillen, koska eipä ole enää etuja joista pitää kiinni, kun ei ole enää työpaikkojakaan. Hahaa.
Kiitos kun jaksoit lukea tänne asti – aivan, tämä oli v******tuneen pienyrittäjän totaalinen avautuminen.”
 
(Kuvituskuva ei liity kirjoitukseen)

Aiheet mitta täyteen pienyrittäjä raju Suomi työntekijä ansiosidonnainen vuodatus yhteiskunta yrittäjä