"Uudesta Maasta" aletaan nyt etsiä elämää

Monet tiedemiehet ovat julistaneet naapuritähteämme kiertävän Proxima b -planeetan löytymisen ihmiskunnan suurimmaksi löydöksi. Vain 4,25 valovuoden päässä Maasta sijaitsevan planeetan olosuhteet mahdollistavat nestemäisen veden ja samalla elämän olemassaolon. Planeetan löytäneen tiedemiesryhmän johtaja, Lontoon Queen Mary -yliopiston tohtori Guillem Anglada-Escude on ilmoittanut, että seuraavaksi planeetalta aletaan etsiä elämää. – Onnistuminen lähimmän Maan kaltaisen planeetan löytämisessä aurinkokuntamme ulkopuolelta on ollut mullistava kokemus. Toivomme, että nämä löydöt inspiroivat tulevia sukupolvia jatkamaan tutkailua tähtien taakse. Seuraavaksi alamme etsiä elämää Proxima b:stä, Anglada-Escude sanoi löydön julkistamistilaisuudessa. Proxima b sijaitsee huomattavasti lähempänä tähteään, kuin Maa Aurinkoa, mutta koska Proxima Centauri on punainen kääpiö, elämälle otolliset olosuhteet ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä. Tähden läheisyys aiheuttaa planeetan pinnalle suurempaa ultravioletti- ja röntgensäteilyä kuin Maassa, mutta säteilymäärät eivät tiedemiesten mukaan ole esteenä elämälle planeetalla. National Geographic -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Proxima b:ssä voi olla elämää, joka on sopeutunut säteilyyn. Planeetalla voi olla jopa monimuotoinen ja värikäs eliökunta, joka hohtaa aurinkonsa säteilypurkausten mukaisesti. Olettamus perustuu Maassa eläviin organismeihin, jotka ovat kehittäneet suuren vastustuskyvyn mm. ultravioletille säteilylle sekä muille ihmisille sopimattomille olosuhteille. koralli-hohtava

Jotkut korallit (kuvassa) hohtavat, koska ne suojevat itseään ja ympärillään olevia leviä uv-säteilyltä. Nämä korallit imevät itseensä uv-säteilyn ja muuntavat sen vähemmän energiaa sisältäviksi valon aaltopituuksiksi. Hohtoa löytyy myös mm. merikilpikonnista, haikaloista, kukista ja kaloista, joiden oletetaan käyttävään hohtamista kommunikointiin. Oli hohdon syy mikä tahansa, organismit ovat todistettavasti sopeutuneet erilaisiin olosuhteisiin ja säteilyyn Maassa, joten se on täysin mahdollista myös Proxima b:ssä, uskovat amerikkalaiset tutkijat Jack O’Malley-James ja Lisa Kaltenegger. Kaksikko on suorittanut onnistuneen simulaation, jonka perusteella he uskovat, että hohtavat eliökunnat voivat erottua tulevaisuuden tarkemmilla teleskoopeilla pieninä värieroina Proxima b:n pinnalla. Planeetan löydöstä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ilmoitettiin, että Proxima b:lle on iän puolesta voinut syntyä elämää samalla tavoin kuin Maahan, sillä Proxima Centauri on suunnilleen saman ikäinen kuin Aurinko. ESO:n tiedotustilaisuudessa myös vahvistettiin, että planeetalla voi olla ilmakehä ja että kyseessä on todennäköisesti useammista planeetoista koostuva aurinkokunta. Muiden planeettojen oletetaan olevan pienempiä, kui Proxima b. Tilaisuudessa puhuneen NASAn edustajan mukaan nykyteknologia mahdollistaa aurinkotuulta hyödyntävien nanoluotainten rakentamisen, jotka olisivat valmiita lähtemään matkalle 20-25 vuoden kuluttua. Satojen alle gramman painoisten laserilla avaruuteen ammuttavien aurinkopurjetta hyödyntävien nanoluotainten matka uudelle planeetalle kestää tämän hetken teknologialla noin 20 vuotta. Luotaimet pystyvät perille saavuttuaan lähettämään kuvia uudesta planeetasta Maahan laserkommunikaatioteknologian avulla. Luotainten rakentaminen rahoitetaan yksityisesti ja sen ensimmäiseen vaiheeseen on jo varmistettu 100 miljoonaa dollaria. Starshot-projektia valvovat mm. Stephen Hawking ja Mark Zuckerberg. Prototyypin rakentamisen arvioidaan maksavan puolesta miljardista miljardiin dollaria. Ennen luotainten laukaisua planeettaa tutkitaan hyvin tarkoin kaikin mahdollisin keinoin hyödyntämällä uusinta kaukoputki- ja radioteleskooppitekniikkaa. Kuvat: ESO, Wikipedia