Kasinorakastajan blogi: Jostain on millit käärittävä!

Nyt en puhu Käärijästä vaan rahasta. Miljoonat kääritään kansalaisten taskuista jo vuosikymmenien kokemuksella, kun Veikkauksesta on kyse.

Tällä kertaa aiheena on kaikkien kasinoiden suosikki-inhokkini eli kotoinen monopoli kaikessa huikeudessaan.

Sopupelaaminen, jäähalli ja uusi lottopeli ovat ajankohtaisia juuri nyt, joten niihin pureudun.

Peliä sulassa sovussa puhtoisessa Suomessa

Kansakunnan kulahtanut ja suorastaan koteloitunut monopolikasino on viime aikoina ollut paljon otsikoissa.

Salibandyn tuore sopupelijupakka ”musta tiistai” on uusi arveluttava käsite Suomen rahapelien historiassa.

Salibandyn sopupelijupakka viittaa Suomessa tapahtuneeseen skandaaliin, jossa paljastui useita sopupeliepäilyjä eri sarjoissa. Merkittävää vahinkoa on tullut lajin maineelle ja vedonlyönnille siinä sivussa.

Asiantuntijoiden mukaan tapaus vertautuu pesäpallon legendaariseen sopupeliskandaaliin, korostaen vakavaa vaikutusta urheilun eettisyyteen ja luotettavuuteen Suomessa, erityisesti Veikkaukselle, joka tukee suomalaista urheilua ja sopupelien ehkäisyä.

Veikkaus on pyrkinyt kiillottamaan julkisuuskuvaansa, koska se on ollut suurennuslasin alla aina siitä saakka kun Ylen MOT paljasti jos jonkinlaisia salaisuuksia, pimitettyjä tietoja ja suoranaisia selkkauksia. Tästä on jo vuosia, ja nyt meuhkataan uudesta rahapelilaista ja Suomen lisenssistä, joka vaikuttaa myös Veikkaukseen.

Uuden rahapelilain ja Suomen pelilisenssin tuskallinen odottelu

Kertaus on opintojen äiti. Suomi on siirtymässä hiljalleen kohti lisenssisysteemiä, ja Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmästä luovutaan.

Portit aukeavat, muurit murtuvat ja rahapelibisnes kokonaisuudessaan mullistuu Suomessa vuoden 2027 aikana. Monopolin aika on ohi, ja Veikkaus on lähitulevaisuudessa vain yksi monista operaattoreista, jotka toimivat Suomessa. Monopoli saa pitää lottopelit, hevospelit ja fyysiset peliautomaatit yhä edelleen yksinoikeudella, koska… ”syyt”.

Valmisteilla olevan uuden rahapelilain ympärillä käydyssä keskustelussa puhe vastuullisuudesta on saanut paljon jalansijaa. Vastuullisesti pelaavat eivät tee pelaamisesta itselleen alkoholismin kaltaista ongelmaa, joten kaikki järkevää rahapelaamista edistävät toimet käyvät järkeen.

Vuonna 2027 Suomessa on tarkoitus olla nettikasinoiden avoimet markkinat suomalaisen lisenssin hankkineiden operaattoreiden kesken.

Uudessa laissa on tämän hetken tiedon mukaan kohtia, joissa ei ole otettu lainkaan huomioon asiakasta. Tämä on loogista jatkoa vanhalle monopolisysteemille, joka ei ole koskaan ottanut aikaansa seuraavia pelaajia huomioon.

Ongelmaksi nykyuudistusten kohdalla muodostuu juurikin se pelaaja, joka on pelannut 20 vuotta ulkomaisilla nettikasinoilla ja napsinut kasinobonuksia. Tällaisia ihmisiä on hyvin paljon. Kyllä vain, bonukset ovat myöskin tämän hetken tiedon mukaan kiellettyjä tulevassa rahapelilaissa.

Jos olet joskus pelaillut kryptoilla, niin nehän eivät tule tietenkään kyseeseen. Kumma homma, että virolaisilla nettikasinoilla bonukset ja kryptot eivät ole ongelma. Suomessa ei ymmärretä ottaa mallia pieneltä naapurilta, koska kovapäisyyttä on kivempi testata hakkaamalla kupolia tiiliseinään.

Rahapelilaki tai se paperi, jonka tiedän edenneen kaikkien pesujen ja linkousten jälkeen finaalivaiheeseen, omaa toden totta kaikenlaisia pelikokemusta ja markkinointia rampauttavia elementtejä. Vaikea sanoa, olisiko parempaan pystytty, vaikka lakia ja lisenssiä olisi jalostettu jo Ahtisaaren ajoista saakka.

Koko prosessi on lähtökohtaisesti noin 10 vuotta myöhässä. Enää ei olisi päivän päälle, mutta ehkä se joillekin on.

Peliongelmien asiantuntijat ovat moittineet lisenssisysteemiin siirtymisen kohdalla kiireellistä aikataulua. Tutkimuksia rahapelaamisen ikävistä vaikutuksista olisi mitä ilmeisemmin pitänyt olla huomattavasti enemmän.

Tutkimukset kanavointiasteesta ja Veikkauksen digitaalisen pelaamisen osuudesta osoittavat selkeästi sen, ettei hetkeäkään ole ehkä enää hukattavaksi.

Nettikasinoiden lobbaajat ovat olleet sitä mieltä, että prosessi on ollut alusta saakka liian hidas. Hallituksen joukoista ainoa asia joka on ymmärretty, on se että lisenssisysteemi parantaa kanavointiastetta nykyisestä melkoisella varmuudella. Huonommin kun ei nykytilannetta peilaten voisi mennä.

Mainehaitan ja julkisuuskuvan puolesta pohjakosketukseen tuntuu olevan vielä kuitenkin runsaasti matkaa.

Isoa sponsorointia keskellä pääkaupunkia

Vanhan kunnon Hjallis Harkimon ideoima Hartwall-areena eli Hartsu valmistui vuonna 1997. Ysärin jäätävän laman jälkeen tällainen ison maailman hanke nostatti fiilistä jopa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tuolloin ketään ei vielä kiinnostanut venäläisoligarkkien omistamat hallin osakkeet.

Yli 15 000 istumapaikan pyhättö muuttui värikkäiden vaiheiden jälkeen sittemmin Helsinki-halliksi, kunnes nyt sitten kesällä Veikkaus päätti iskeä. Veikkaus Arena avataan syksyllä, ja nimisopimus on solmittu kymmeneksi vuodeksi. Kenen rahoilla? Sinun ja jokaisen muunkin, koska Veikkaus on valtion omistama peliyhtiö.

Areenasta on otettu yksi e-kirjain pois, koska nyt tavoitellaan kansainvälisiä tapahtumia. Maailmanluokan live-viihdettä Veikkauksen asiakkaille, kuten rahapeliyhtiön viestinnästä vastaavat ovat asiasta lausuneet.

Sehän olisikin ovelaa, jos lipuista saisi Veikkaus-kortilla tuntuvia alennuksia. Tämä lisäisi ehkä kansalaisten intoa perehtyä pian unholaan painuvan rahapelimonopolin maksullisiin palveluihin.

Vastuullista pelaamista voi edistää monella tapaa. Yksi on se, että lapset oppivat menemään keskellä Helsinkiä nimenomaan Veikkaus Arenalle.

Hauska homma tähän liittyen oli se, kun Iltalehti kysyi lukijoiltaan ehdotuksia Veikkaus Arenan lempinimeksi. Veksi ja Lotto jäivät mieleen.

Veksi siksi, että Teflon Brothersilla on biisi nimeltä Vexi oli velkaa. Lotto sen takia, että mistäpä muustakaan Veikkauksen lafkaa enää nykyään kukaan suoranaisesti tunnistaa. Jatkossa ehkä sitten tapahtumista, joita ei tosin voi veikata.

Mielenkiintoista areenahankkeessa on se, että urheilutapahtumista ei ole ollut jostain syystä oikeastaan mitään puhetta. Ehkä lätkän tai jopa sen surullisenkuuluisan salibandyn seuraavat arvokisat voitaisiin järjestää remontoidussa hallissa. Heti kun Suomen urheilun eettinen keskus (Suek) ensin varmistaa, ettei vedonlyönnissä enää käytetä sisäpiiritietoa.

Vastuullista lottoa päästä parhaasta

Veikkaus on todennut vastuullisuudesta nettisivullaan vaikka mitä. Se on tarpeen, koska nettikasinotoiminnan sohiminen, soimaaminen ja moralisointi on muotia. Kulutusluottoja, kulutushysteriaa ja sitä, että suomalaiset ovat EU:n kolmanneksi pahiten ylipainoisia ei pahemmin kritisoida.

Veikkauksen viestinnän ammattilaisten muotoilemat korulauseet uppoavat kansan syviin riveihin aivan varmasti. Kun esitetään, että vastuullisuus ei ole vain vaatimus, vaan tapa toimia joka päivä, tuntuu jo kuitenkin heti kättelyssä siltä, että koko yritys on suoraan Studio Julmahuvin sketsistä. Tämä vain on se sketsi, joka ei naurata.

Itsestäänselvyydet puuduttavat herkästi. Kenenpä vastuullisuustyö ei perustuisi oikein toimimisen kulttuuriin? Sitä voi sitten pohtia, että mitä kulttuuri tarkoittaa? Suomen kohdalla se tarkoittaa sitä, että vain aussit pelaavat rahapeleihin enemmän rahaa henkeä kohden, ja Veikkauksen monopoli on lähinnä pahentanut kaikkia mahdollisia peliongelmia vuosikymmenien ajan.

Hyvään pyrkivä voi kuitenkin toimia miten lystää, kunhan lakeja vain seurataan. Rohkeus ja yhdessä tekeminen kuuluvat vahvasti Veikkauksen arvoihin. Jotainhan sitä on pakko heittää. Jotenkin se on Veikkauksenkin pyristeltävä eteenpäin ja tehtävä mielellään nousujohteista tulosta.

Kyseessä on kuitenkin rahapeliyhtiö, joka peräänkuuluttaa kyllä välittämisen kulttuuria, vaikka bisneksen kulmakivet ovat jotain aivan muuta sorttia. Vetojen ja Kulta-Jaskan nopea välittäminen ovat niitä ykkösagendoja.

Arvoista höpiseminen on ollut muotia tämän vuosituhannen alusta saakka. Tärkeää se on ollut tavanomaisesti juurikin niille tahoille, joiden pitää perustella omaa arveluttavaa toimintaansa.

Vastuullisuuden multihuipennus kuitenkin nähtiin tässä taannoin, kun Veikkaus antoi lausuntoja uudesta Milli-pelistään.

Veikkaus perusteli hallitukselle uuden päivittäisen arvonta- eli lottopelin lanseerausta liiketoiminnan vastuullisuudella ja kasvattamisella. Perustelut ovat mitä ilmeisemmin menneet läpi sellaisenaan, vaikka jonkinlaista ristiriitaisuutta väittäisin tästä sepityksestä löytyvän.

Totuus on se, että lottomaiset arvontapelit ovat hyvä lypsylehmä Veikkaukselle. Ovat olleet sitä aina. Rahapelilain uudistamisen myötä vain Veikkaus saa operoida lottopelejä reguloidussa ympäristössä saman brändin ja asiakasrekisterin alla. Siksi on hyvinkin pragmaattista keksiä uusia arvontapelejä nimenomaan juuri nyt.

Uusia Millin kaltaisia variantteja nähtäneen vielä ennen vuoden 2027 rahapelilain uudistuksen toimeenpanemisen uljasta vuotta. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisiin sfääreihin tämän meidän vastuullisen valtion rahapeliyhtiön toiminta vielä nouseekaan.

Milli-peliä en ole pelannut, vaikka miljoonan voittaminen siirtäisi allekirjoittaneen siltä istumalta eläkepäiville. Vastuullisuuden kanssa tällä lottopelillä ei ole mitään tekemistä. Suomalaisille myytiin alkuperäistä lottoa sillä idealla, että vain idiootti ei lottoa.

Muistuupa mieleeni vanha markkinointilause: On pelejä ja sitten on lotto. No, nyt on sitten tämä Milli, joka on loogista jatkumoa legendaariselle lotolle. Erona on se, että tätä uutukaista voi pelata päivittäin, koska suomalaisten on päästävä miljoonajahtiin mahdollisimman usein. Kuinka moni häviää rahat joka viikko?

Häviämiseen toisaalta pitää olla aina valmis, kun kasinoilla pelaa. Onneksi itse pelaaminen on täysin vapaaehtoista, ja kainosessioiden vähentäminen ei ole näin keskellä kesää myöskään huono idea. Reppu selkään ja rannalle siis. Aurinkoisen upeaa viikonloppua!