Jos ajassa mennään nelisen vuotta taaksepäin, Veikkauksen monopoliasemaa haluttiin vahvistaa esimerkiksi vastuullisuuden ja pelihaittojen minimoimisen takia. Poliittinen päätös vailla mitään pohjaa, mutta tällainen vallankäyttö on muotia nykyään.

Samoilla argumenteilla suomalaiset olivat jo pitkään selitelleet monopolin tarvetta muutoin monopolivastaisessa Brysselissä. Peliongelmista, pelaajien tappioista, automaattien sijoitteluista sosioekonomisesti heikoimmille alueille ja monesta muusta ikävästä asiasta pidettiin matalaa profiilia.

Aina siihen saakka kunnes havahduttiin, että kirstu on vuosi vuodelta tyhjempi. Pelaaminen ei ollut kuitenkaan suoranaisesti vähentynyt. Kanavointiaste sen sijaan oli painunut niin alas, ettei Veikkauksen monopolia voinut perustella enää edes pahimmille lobbaajille ja edunsaajille.

Rahaa jää tälläkin hetkellä valtion holviin aivan liian vähän, koska pelaajien rahat valuvat ulkomaisille nettikasinoille. Veikkauksen myymistäkin on väläytelty näin vuonna 2025, kun Suomen rahapelilain uudistaminen on edennyt loppusuoralle.

Odotettavissa on vielä muutamia mutkia ennen kuin Suomi saa vuonna 2027 pelilisenssin, josta tulee haluttua tavaraa rahapeliyhtiöille. Vai tuleeko?

Bonusten kieltäminen on iso virhe

Monopolista lisenssisysteemiin siirtyminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja tarkoitushan on loppujen lopuksi yksinkertainen.

Aiempaa vastuullisemman rahapelilain myötä lisensoidut kasinot pulittavat pelaamisesta syntyneistä tuotoista verotuloja Suomen valtiolle. Lisenssille itselleen tulee oma hintalappunsa.

Ideana on se, että pelituottojen valuminen ulkomaille tyrehtyy, ja kanavointiaste nousee kiitettäviin lukemiin. Pelkästään idean tasolla touhussa on enemmän vastuullisuutta kuin Veikkauksen yksinoikeuteen pohjautuneessa systeemissä, joka yhä edelleen vielä hetken porskuttaa.

Suomen lisenssistä voi teoriassa tulla lopulta haluttua kamaa, jos ulkomaiset rahapeliyhtiöt kokevat sen hankkimisen tarpeelliseksi. Pelaajien innosta se ei ole kiinni. Suomalaiset ovat aussien jälkeen rahapelaamisessa sieltä aktiivisimmasta päästä.

Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että mikä tahansa kanavointiasteen paraneminen riittää. Se on totta, ettei se huonommaksi nykytilanteesta voi oikein muuttua. Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi ei kuitenkaan anna syytä riemuun. Ei myöskään syytä sille, miksi ulkomaiset rahapeliyhtiöt saapuisivat ensi vuonna sankoin joukoin hakemaan Suomen lisenssiä.

Jos miettii sitä, että käytännössä bonukset kielletään, vaikuttaja- ja kumppanuusmarkkinointi torpataan ja kryptovaluuttoja ei sallita, Suomen lisenssi voi korkeintaan palvella isoja pörssiyhtiöitä.

Vaikkapa juurikin Betssonin kaltaisia, ja valmiiksi kaikkien pelaajien tuntemia isoja korporaatioita, joille on maineen kannalta hyvä hankkia lisää pelilisenssejä.

Suomen rahapelimarkkinat aiotaan avata siten, että verokarhu iskee kasinoiden tulopuolelle erittäin terävin kynsin.

Pelituottojen verrattain korkean verotuksen ohella se, ettei lisensoimattomia operaattoreita tulla käytännössä blokkaamaan mitenkään, sahaa koko Suomen lisenssin valmiiksi heiveröistä oksaa.

Uutta rahapelilakia on tätä kirjoittaessa raavittu kasaan jo pieneltä ikuisuudelta tuntuvan ajan. Pohjoismaassa kun ollaan, mitään lakia ei nuijita pikavauhdilla läpi. Ei myöskään ilman, että kuunnellaan erilaisten valiokuntien lausuntoja ennen viimeisiä muutoksia.

Rahapelien ikärajan nostaminen auttaa ei ketään

Tunnustettu fakta on se, että monopolisysteemi ei toimi haittojen ja ongelmien ehkäisyssä tämän päivän maailmassa, jossa valtaosa pelaamisesta tapahtuu netissä.

Uuden rahapelilain pykälät markkinoinnin rajoittamisesta ja vastuullisen pelaamisen edistämisestä eivät kuitenkaan tällä hetkellä vastaa Sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksiä.

Tällä viikolla hallituksen esitys sai käytännössä märän rätin naamalle, kun Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi tuoreen lausuntonsa.

Lausunto on pitkä ja raskasta luettavaa, mutta lyhykäisyydessään sen viesti on se, että uusi rahapelilaki lisää pelihaittoja.

Pelaamisesta aiheutuvien ongelmien ja yhteiskunnalle koituvien kustannusten ei katsota vähenevän riittävästi. Lääkkeeksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa käytännössä pelaamista ja markkinointia koskevien pykälien kiristämistä entisestään.

Tämä taas tekisi lisenssistä hyvin epähoukuttelevan rahapeliyhtiöille, jolloin kanavointiaste ei paranisi. Se tuskin voi olla uuden rahapelilain lopullinen tavoite.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kultaisin uusi idea on se, että rahapelien pelaamisen ikärajaa tulisi nostaa parilla vuodella. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ennen lausuntoaan kuullut monia asiantuntijoita THL:n ammattilaisista ehkäisevän päihdetyön osaajiin. Juuri siksi ikäraja-asia itseäni ihmetyttääkin.

Rahapelien ikärajan nostamisella varmistettaisiin se, että kaikki 18-vuotiaat voisivat halutessaan kadota harmaille kasinomarkkinoille pelaamaan ilman mitään kontrollia. Kukaan tai mikään sitä ei nimittäin voi estää.

Paras keino edistää maltillista pelaamista ja parempaa kasinokulttuuria on saada mahdollisimman moni pelaamisesta kiinnostunut saman systeemin sisälle. Tästähän uudessa rahapelilaissa viime kädessä on kyse, ainakin periaatteellisella tasolla.

Ikäraja-asia kuitenkin nähdään eri tavalla valiokunnassa, jossa mitä ilmeisemmin ei pahemmin ole rahapelaajia nähty.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon lauseet ovat kautta linjan taattua poliittista höpinää, ja mitään muuta ei toisaalta voisi odottaakaan. Asian käsittely jatkuu myöhemmin hallintovaliokunnassa. Riittävän kauan kun rahapelilain palloa heitellään kabinetista toiseen, valmistakin vielä joskus tulee.

Onhan se selvä, että vuosikymmeniä kun on Veikkauksen monopolilla menty, kokonaan uuteen rahapelisysteemiin siirtyminen ei helpolla tapahdu. Se, että lain valmistelu kestää, on lähinnä hyvä asia. Ollaan kuitenkin oikeus- ja sivistysvaltiossa.

Vuosien valmistelu ei saa valua hukkaan

Olisi kuitenkin mukava todeta vuonna 2027, että Suomessa on parempi rahapelilaki ja lisenssisysteemi kuin vaikkapa Ruotsissa. Tässä on ollut lainvalmistelijoilla, valiokunnilla, asiantuntijoilla ja selvitystyöryhmillä vuosia aikaa tehdä priimaa.

Lain valmistelutyön kannalta on ollut erittäin myrkyllistä se, että Veikkauksen osuus digitaalisesta pelaamisesta on painunut ennätysalhaalle. Ehkä sitä ei ole osattu odottaa, vaikka kaikki tietävät, ettei Veikkaus ole kilpailukykyinen millään rahapelien osa-alueella.

Tämän hetken tilanne on se, että lain valmistelutyö on vielä kesken. Tämän hetken paperi on reikäinen, ja hyvään lisenssisysteemiin on kovin pitkästi matkaa. Ehkä niin paljon, ettei oikeasti hyvään lakiin yksinkertaisesti ylletä.

Pelihaitoista väännetään paljon. Kun rahaa tulee valtion kirstuun koko ajan vähemmän, pelihaittojen hoitaminen tulee aina vain kalliimmaksi. On selvää, että mikä tahansa muutos on todennäköisesti nykytilannetta parempi.

Jossain fantasioidaan siitä, ettei haittoja syntyisi. Toisaalla joku on sitä mieltä, ettei pelaamisen pitäisi olla edes mahdollista. Vain pelaamattomuus johtaa tilanteeseen, jossa pelihaittoja ei synny. Ihmisen luonteen huomioon ottaen tällainen ei ole edes teoriassa mahdollista.

Lopulta kaiken tämän pyörittelyn jälkeen myös Suomen lisenssisysteemi näkee päivänvalon. Se ei  ulkomaisten nettikasinoiden tai pelaajien kannalta todennäköisesti kovin houkuttelevalta tule näyttämään.

Muistutus kaikille: ulkomaisilla kasinoilla pelataan nyt ja aina sen takia, että ne ovat parempia. Lisenssillä ei ole pelaajille tänä päivänä juuri merkitystä. Kukaan ei tule valitsemaan Suomen lisenssikasinoa sen takia, että isänmaa velvoittaa.

Joel Karhu

PS. vastaan sisällöstä KasinoRanking.comissa. KasinoRanking on aina ajan tasalla oleva kasinovertailusivusto. Sieltä löydät bonukset, arvostelut ja tietysti ajankohtaiset kampanjat.
Aiheet kasinorakastaja Rahapelit