Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa kehitetään ihmiskehoa aistivaa langatonta järjestelmää, joka voi muuttaa terveydenhuollon arjen. Tutkijatohtori Toni Björninen Tampereen teknillisestä yliopistosta kehittää langatonta teknologiaa ihmiskehoon asennettavaan eli implantoitavaan neurosensoriin, joka toimii ilman paristoja. Näin saavutettu pitkä käyttöikä mahdollistaa elektroniset laitteet ja älykkäät proteesit, joita voidaan ohjata aivojen sähköisillä signaaleilla. Tutkimusta tehdään yhteistyössä muun muassa Berkeleyn yliopiston kanssa.
Sähköä johtavat tekstiilit tarjoavat uusia mahdollisuuksia sulauttaa vaatteisiin helposti mukana kulkevia antenneja. Niin kutsuttu aivotietokone sekä kehoon asennettavat ja päälle puettavat antennit luovat langattoman yhteyden kehon ja sen ulkopuolisten järjestelmien välille. Terveydenhuollossa tällaisilla järjestelmillä voidaan esimerkiksi paikallistaa lääkeaineiden välittymistä, seurata elintoimintoja ja tarkkailla potilaiden toipumista sekä ohjata erilaisten laitteiden ja proteesien toimintaa.
Sairaalaolosuhteissa aivoista tallennetuilla signaaleilla on jo ohjattu robottikättä kliinisissä kokeissa. Teknologiaa on testattu myös eläinkokeissa, mutta nyt tavoitteena on täysin langattomasti toimiva järjestelmä, jota voitaisiin pitkällä aikavälillä käyttää normaaleissa elinolosuhteissa. Järjestelmän avulla esimerkiksi halvaantunut potilas voisi ohjata tietokonetta aivosignaalien välityksellä ajattelemalla haluttua toimintoa.
– Järjestelmä tarjoaa potilaalle uuden yhteyden ulkomaailmaan, kertoo Björninen.
– Ihmiskehoa aistivaa järjestelmää voi tulevaisuudessa hyödyntää monissa terveydenhuollon sovellutuksissa. Omassa tutkijatohtoriprojektissani tavoitteenani on testata langattoman järjestelmän elektroniikkaa ja toimintaa. Suurempana päämääränä on auttaa ihmisiä, Björninen sanoo.
Alla olevassa pari vuotta sitten julkaistussa videossa näemme miten vastaavanlaista toimintaa esitetään langallisena versiona.