Prostituutio puhuttaa
Prostituoidun ammatin kerrotaan olevan maailman vanhin. Ilmiö on myös ennen kaikkea maailmanlaajuinen. Prostituutio ei levity ainoastaan paikkoihin, joissa länsimaalaiset haluavat kuluttaa kaupallista seksiä, vaan on myös ikivanha tapa kaukaisissa kalastajakylissä, joiden asukkaiden mielestä seksin tarjoaminen maksua vastaan pienen kylän bordellissa on varsin luonnollista.
Onko prostituutio vaihtoehto perinteiselle päivätyölle?
Nykyään prostituutiokeskustelussa painotetaan ahkerasti myyttien ja totuuden erottelemista. On yleistä, että asiaan paneutumattomat pitävät ulkomaalaisia seksityöntekijöitä lähes poikkeuksetta prostituoiduiksi huijattuina seksiorjina ja ihmiskaupan uhreina. Monet paheksuvat seksiturismia, ja esimerkiksi Thaimaahan matkustavia yksinäisiä miehiä kuvaillaan toisinaan säälittäviksi hyväksikäyttäjiksi. Viime vuosina keskusteluun on kuitenkin tuotu uusia näkökulmia: naisen asema uhrina on kyseenalaistettu ja seksityön etuja on pohdittu. Keskustelun kehittyminen on myös ärsyttänyt, sillä moni kokee oman kehon myymisen paitsi ihmisarvoa halventavana mutta myös äärimmäisen häpeällisenä.
Hyvin harva tunnustaa harkinneensa seksin tarjoamista maksua vastaan. Rahaongelmien kanssa painiskeleva tai ylellistä elämää tavoitteleva saattaa silti pitää vaihtoehtoa houkuttelevana. Aktiivisesti työskentelevä voi tienata helposti jopa enemmän kuin moni yliopistotasoisen korkeakoulututkinnon suorittanut ystävänsä. Toisaalta seksityötä tekemään päätyy myös korkeakouluopiskelijoita, jotka haluavat kohentaa elintasoaan tai välttää lainakierteen.
On selvää, että merkittävä enemmistö seksityöntekijöistä on naisia, mutta myös miehet työskentelevät prostituoituina. Suomessa seksityöntekijöinä toimii kaikenikäisiä sekä hetero- että homoseksuaaleja. Toisinaan tavataan valitettavasti myös alaikäisiä seksipalveluja tarjoavia nuoria.
Asiakkaita tutkitaan nykyään enemmän
Prostituutiota tutkineet ovat kauan keskittyneet lähinnä seksipalveluja tarjoaviin tahoihin. Nykyään seksipalveluja ostaviin henkilöihin paneudutaan kuitenkin entistä enemmän – onhan asiakkaiden rooli äärimmäisen suuri. Susanne Thorbek toteaa kirjassaan Prostituutio (2008) maksullisen seksin kysynnän lisääntyneen miesten keskuudessa. Tämän Thorbek esittää olevan looginen seuraus kehityksestä, jonka seurauksena miehen ei tarvitse olla äärimmäisen varakas hyväksikäyttääkseen köyhien maiden naisia. Hän myös korostaa asiakkaiden ja prostituoitujen välisten suhteiden vaihtelevuutta – esimerkiksi Thaimaa eroaa monista muista maista prostituutiokulttuurin suhteen.
Annabella ja Annika Åsvikin Thaimaassa vallitsevaa prostituutiokulttuuria käsittelevän Miesten Paratiisi -kirjan (2004) mukaan monet thaimaalaiset baaritytöt itse asiassa pitävät työstään. Moni tyttöbaarissa työskentelevä nainen kokee seksityöntekijän ammatin kutsuvana; onhan palkka moninkertainen verrattuna moneen muuhun työhön, johon ei vaadita koulutusta. Lisäksi työolosuhteet tuntuvat usein houkuttelevilta, kun vaihtoehtona on tehdastyö pitkine työpäivineen. Täytynee myös muistaa, että thaimaalaiset seksityöntekijät eivät hyväksy nimitystä prostituoitu, eivätkä monet edes pidä itseään sellaisena. Esimerkiksi asiakkaita kutsutaan usein poikaystäviksi, ja ajan viettäminen yhdessä myös hotellihuoneen ulkopuolella on sangen yleistä.
Puolet Suomessa työskentelevistä prostituoiduista on suomalaisia
Anna Kontulan Prostituutio Suomessa -raportin (2005) mukaan Suomessa työskentelee vuosittain noin 8000 prostituoitua. Noin puolet Suomessa työskentelevistä prostituoiduista on suomalaisia, ja valtaosa työskentelee osa-aikaisesti. Viime vuosina Suomen prostituutiokentän selkeimpiin trendeihin on kuulunut venäläisten ja virolaisten keikkatyötä tekevien prostituoitujen määrän lasku.
Vuonna 2005 julkaistu raportti paljastaa, että vuositasolla noin kolmasosa prostituoiduista on yhteydessä parittajaan. Samassa raportissa prostituution todetaan toisinaan liittyvän huomattavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten rikollisuutta ja päihteiden väärinkäyttöä. Monet Suomessa toimivat prostituoidut kärsivät myös köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvistä ongelmista.
Vähemmistö suomalaisista prostituoiduista tuntee alan työntekijöitä
Prostituutio Suomessa -raportissa todetaan, että enemmistö prostituoiduista ei tunne muita alan työntekijöitä. Moni prostituoitu kuitenkin verkostoituu erilaisin tavoin. Parittajien luomien verkostojen lisäksi prostituoidut kommunikoivat erilaisten keskustelufoorumien välityksellä ja järjestävät tapaamisia. Raportin mukaan seksityöntekijät tapaavat myös esimerkiksi studioiden ja hieromalaitosten ympärille rakentuneiden epävirallisten verkostojen myötä.
Suomessa prostituoitujen tukiverkkona toimii Pro-tukipiste, jonka tarkoituksena on sekä osallistua prostituutiokeskusteluun, tehdä kannanottoja että seurata prostituutiotilannetta Suomessa. Lisäksi Pro-tukipiste toimii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestönä sekä toimii asiantuntijajärjestönä.
Ristiriitainen ilmiö
Prostituutioon ilmiönä asennoidutaan hyvin kirjavasti ja ihmisen oikeuteen päättää omasta kehostaan voidaan suhtautua erilaisin tavoin. Toisten mielestä naisella on valta käyttää omaa kehoaan haluamallaan tavalla aina paljastavasta pukeutumisesta seksin myymiseen. Useat taas kokevat prostituution vaikuttavan sekä seksipalveluita tarjoaviin että koko yhteiskuntaan negatiivisesti. Tärkeänä prostituutioon liittyvänä kysymyksenä pidetään myös sitä, miksi naiset valitsevat juuri seksipalvelujen tarjoamisen, vai onko kaikilla oikeastaan vaihtoehtoa valita. Voiko prostituutio ikinä olla oikeudenmukaista?
Aiheet