Uskomatonta tuhlausta - Suomessa menee ruokaa hukkaan puoli miljardia kiloa vuodessa!

Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa – karkeasti noin 15 % kulutetusta ruoasta. Ruokahävikki kuormittaa turhaan ympäristöä ja taloutta. Ruokahävikki on ruokajärjestelmän yksi suurimpia vastuullisuuskysymyksiä, sillä hävikissä ruoan tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ensimmäisten kuuden vuoden tutkimusten (mm. Foodspill I ja II, Kuru, NMR food waste) mukaan Suomessa koko ruokaketjussa (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat, kotitaloudet) alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin määrä (pl. ei-syömäkelpoiset osat kuten luut) on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokaketjusta aiheutuvan hävikin kasvihuonekaasupäästöt (eli hiilijalanjälki) ovat Suomessa lähes tuhat miljoonaa CO2-ekvivalenttia vuodessa. Tämä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. – Luvut perustuvat yksittäisiin pistetutkimuksiin ja rajattuihin aineistoihin. Lisäksi koska luvuista ei ole seurantadataa eikä keinoja seurata hävikkimääriä, emme tiedä miten ruokahävikkimäärä on muuttunut ja tulee muuttumaan. Lisäksi luvuissa on epävarmuutta myös siksi, että tutkimuksia on tehty eri aikaan, eri ketjunosissa ja erilaisin tutkimusmenetelmin, ja käyttäen hieman eri määritelmiä ketjun eri vaiheissa, Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo. Ravintoloiden buffet-ruokailu ruokahävikin murheenkryyninä Ruokahävikkiä syntyy määrällisesti eniten kotitalouksissa (n. 30 % koko ketjun hävikistä), mutta myös esimerkiksi kaupan, ravitsemistoimialan ja teollisuuden osuus on merkittävä: nämä muodostavat yhteensä lähes n. 60 % kansallisesta ruokahävikistä. Kun hävikkiä tarkastellaan suhteessa ketjun eri osien läpivirtauksiin, niin kaupan hävikki on suhteellisesti pienimpiä. Suhteellisesti ylivoimaisesti suurinta hävikki on ollut ravitsemispalveluissa, joissa nimenomaan buffet-ruokailujen hävikki on suuri. – Ravitsemispalveluiden hävikkiä tarkastellaan parhaillaan Ravintolafoorumissa alan toimijoiden kanssa, ja hyvien alustavien tutkimusten mukaan hävikki olisi suhteellisesti laskemassa ravitsemispalveluissa. Yrityksissä on puolestaan satsattu ruokahävikin vähentämiseen. Koska ruokahävikkiä syntyy merkittävästi kaikista ketjun vaiheista, on vaikuttavuuden aikaansaamiseksi toimenpiteet ruokahävikin vähentämiseksi suunnattava koko ruokajärjestelmään, Katajajuuri sanoo. Luke edistää kiertotaloutta kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla muun muassa tutkimalla ja kehittämällä keinoja ruokahävikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi, tapoja ruoan uudelleenjakamiseksi sellaisenaan tai kevyesti prosessoituna, ruokahävikin ja sivuvirtojen hyödyntämistä sekä ratkaisuja ja menetelmiä, joilla ravinnekierrätys optimoidaan turvallisesti. Ruokahävikin määrä ruokaketjun eri osissa: