Kesälomille rientävät nuoret juhlistavat koulun loppumista reput kilisten, vaikka vanhempien asenne alkoholijuomien ostamiseen on vankasti kielteinen. Tuore tutkimus paljastaa vanhempien ristiriitaisen suhtautumisen alaikäisten alkoholinkäyttöön. Suurin osa vanhemmista uskoo alaikäisten saavan alkoholia helposti, mutta samalla kieltää itse ostavansa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kouluikäisten vanhemmista noin 70 prosenttia pitää hyväksyttävänä tarjota alaikäiselle alkoholia täysi-ikäisen seurassa. Tämä selvisi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten alkoholiasenteita ja mietojen alkoholijuomien ostamista.
Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan tulos kuvastaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta.
– Asiaa voi ajatella positiivisesti: on parempi opetella alkoholin käyttöä kotona turvassa kuin kokeilla sitä piilossa jossain pusikossa. Luulen, että tässä on tällainen yleinen maailmanmuutos taustalla, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi.
Nuorempien vastaajien asenteet alaikäisten alkoholinkäyttöön ovat löysempiä kuin vanhemmilla. 18–24-vuotiaista yli kolmannes hyväksyy vähäisen alkoholimäärän ostamisen alaikäiselle ja neljä viidestä tarjoaisi vähäisen määrän alkoholia alaikäiselle täysi-ikäisen valvonnassa. Sen sijaan puolet 50–70-vuotiaista ei hyväksy alkoholin tarjoamista missään tilanteessa ja jopa 90 prosenttia pitää alkoholin ostamista alaikäiselle aina tuomittavana.
Kaiken kaikkiaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo alkoholin ostamisen alaikäiselle olevan yleistä, mutta vain 12 prosenttia kertoo ostaneensa alkoholia alaikäiselle.
– Kyseessä on ehkä vanhempien kaksinaismoralismi. Lain mukaan alkoholin ostaminen alaikäiselle on laitonta, mutta todellisuudessa moni aikuinen kuitenkin tekee näin, Luukkainen toteaa.
Koulu pyrkii alkoholikasvatuksessa yhteistyöhön vanhempien kanssa
Koulujen opetusluvat edellyttävät kouluilta asiapitoista alkoholi- ja päihdekasvatusta. Opetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää koulujen alkoholikasvatusta välttämättömänä.
– Alkoholikasvatus on yleensä osa laajempaa päihteiden käyttöön liittyvää kokonaisuutta. On tärkeää, että alkoholikasvatuksen ideasta ja muodosta pidetään kiinni. Keskustelun tulisi olla asiallista ja kiihkotonta.
Luukkainen korostaa koulun alkoholikasvatuksessa tiivistä yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa, jotta molemmille osapuolille olisi selvää, millainen rooli koululla on nuorten päihdekasvatuksessa.
– Alkoholikasvatus olisi hyvä aihe vanhempainiltoihin, joissa käydään muutenkin yleisesti läpi koulun tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Vanhempien kanssa voisi keskustella, mitkä tehtävät alkoholikasvatuksesta koululle on annettu ja kysyä, miten vanhemmat näkevät asian. Yhteistyö on paras ratkaisu, ja keskustelu on parasta yhteistyötä.
Miten sitten toimitaan niiden vanhempien kanssa, jotka eivät käy vanhempainilloissa?
– Koulun kannattaa aina yrittää. Kaikkiin vanhempiin ei koskaan saada yhteyttä koulun suunnalta, mutta siihen ei kannata kuitenkaan takertua. Uskon, että tieto menee lasten kautta myös niille vanhemmille, jotka eivät vanhempainilloissa käy.
Tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien alkoholiasenteita sekä alkoholi- ja virvoitusjuomien ostamista ja kuluttamista. Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2014 ja siihen vastasi 1023 18–70-vuotiasta suomalaista. Tutkimustulokset on painotettu vastaamaan Suomen aikuisväestöä iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja tilasi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry.