Talvirenkaan vaihtajat miettivät tänäkin syksynä, laittaako autoon vanhat kumit vai ostaako uudet. Tarkista nämä asiat ennen päätöksen tekemistä!

Renkaan iän näkee suoraan numerokoodista eli neljän numeron sarjasta (DOT-merkintä). Kaksi ensimmäistä numeroa kertoo valmistusviikon ja kaksi viimeistä vuoden. Luku 1112 siis tarkoittaa, että rengas on valmistettu viikolla numero 11 vuonna 2012.
Aktiivisessa ajossa ollutta, yli kuusi vuotta vanhaa rengasta ei kannata enää käyttää. Ajamaton, varastossa seisotettu rengaskin on tullut tiensä päähän, jos se on yli kymmenen vuotta vanha. Vaikka rengas olisi vielä muuten priimakunnossa, sen kumiseos on jo kovettunut, mikä vaikuttaa pitoon.
Urasyvyys ja nastat syyniin
Renkaan iän tarkistuksen jälkeen on syytä tutkia urasyvyys. Talvirenkaissa lakisääteinen urasyvyyden minimi on 3 milliä.
– Sakkorajaan asti ei kuitenkaan kannata ajella, vaan renkaat on syytä uusia, kun urasyvyys on kulunut noin neljään milliin. Talvirenkaita vaihdettaessa urasyvyyden olisi hyvä olla yli 5 millimetriä, jotta renkaissa olisi pitoa varsinaisten liukkaiden kelien alkaessa, vinkkaa Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.
Nastarenkaista pitää tarkistaa myös nastojen määrä. Jos nastoja puuttuu huomattavasti tai jossain renkaassa on 25 prosenttia vähemmän nastoja kuin eniten nastoja olevassa renkaassa, on aika marssia rengaskaupoille.
– Myös nastojen kiinnitystä on hyvä kokeilla. Jos nastat pääsevät kovasti heilumaan niin yleinen syy on nastanrungon kuluma, eli nasta ei saa enää kunnon tukea nastanreiästä. Löysällä kiinnityksellä olevat nastat eivät pidä turvallisesti jäällä, Morri muistuttaa.
– Nastojen maksimiulkonema ei saa ylittää kuviopalan pintaa kahta milliä enempää. Nastat ovat saattaneet nousta, jos renkaat on sisäänajettu huonosti tai ajotavasta johtuen nastat ovat rasittuneet normaalia enemmän, Morri toteaa.
Paremmat taakse
Sivupinnat tarkistetaan paineistetuista renkaista.
– Hiushalkeamat varsinkin renkaan olkapää-alueella ja uran pohjalla ovat merkkejä kumin ikääntymisestä. Laajentuessaan hiushalkeamat voivat rikkoa renkaan, Morri sanoo.
Myös kitkarenkaista kannattaa tarkistaa ikä, urasyvyys ja hiushalkeamat ennen autoon asentamista. Kitka- ja nastarenkailla on sama ikä- ja urasyvyyssuositus.
Käytettyjä talvirenkaita ei juuri voi paremmiksi huoltaa, mutta renkaiden paikkoja voi ja kannattaakin vaihdella akselilta toiselle.
– Turvallisuuden vuoksi parempikuntoiset talvirenkaat kannattaa laittaa taakse parantamaan pitoa ja estämään yliohjaavuutta eli sitä, että esimerkiksi nopeassa kaistanvaihdossa auton perä ei lähtisi heittelehtimään, Morri ohjeistaa.
Etu- ja taka-akselin renkaiden urasyvyyden kulumisero ei kuitenkaan saisi olla yli kaksi millimetriä.
Millit ja pintakuvio ratkaisevat
Uusi rengas on aina vanhaa ja käytettyä turvallisempi varsinkin vesiliirto- ja sohjopitävyydeltään. Nastarenkaissa pito perustuu pääosin nastoihin, kitkarenkaissa taas pintakuvion muotoon ja materiaaleihin.
Kitkarenkaan pidosta lumella ja jäällä huolehtivat varsinkin joustavien lamellien terävät reunat ja nastarenkaita pehmeämpi kumiseos. Joissakin kitkarengasmalleissa kumiseokseen on lisätty timantinkovia kiteitä, jotka auttavat rengasta tarraamaan jäiseen tiehen.
– Vanhoissa talvirenkaissa on yleensä kulunut pintakuvio ja madaltunut urasyvyys. Esimerkiksi kitkarenkaissa pitoa tuovat lamellit pyöristyvät ja muuttuvat mataliksi koviksi tyngiksi, minkä vuoksi ne eivät anna riittävästi pitoa lumella ja jäällä. Liukkaalla säällä auton jarrutusmatka pitenee ja sen käsittely vaikeutuu. Renkaat eivät myöskään kykene siirtämään lunta ja sohjoa renkaan alta, jolloin tuntuma tiehen katoaa helpommin, Morri listaa.
Uudemmat laadukkaat talvirenkaat pitävät siis auton tiellä äkillisissäkin tilanteissa ja eri sääolosuhteissa.
Vanha, urasyvyydeltään viiden millin talvirengas lähtee vesi- ja sohjoliirtoon ja menettää ohjattavuutensa jo 20 kilometriä tunnissa alhaisemmalla nopeudella kuin tuliterä rengas.
– Ajossa kuluneemmat renkaat saattavat tuntua riittävän turvallisilta, mutta kumpi nyt sitten on loppupeleissä tärkeämpää, tasainen hurruttelu kuivalla tiellä vai hyvä pito ja turvallisuus liukkaalla kelillä ja mahdollisissa ääritilanteissa, Morri heittää pohdittavaksi.
Aluksi huojakoilta tuntuvien tuliterien talvirenkaiden ajotuntuma muuttuu kilometrien karttuessa vakaammaksi, kun rengas hieman kuluu ja hakee käyttöpaikkaan tyypillisen muodon. Ajaja myös tottuu nopeasti talvirengastuntumaan, joka on aina erilainen kuin kesärenkaalla.
Muista nämä, kun vaihdat renkaat!

  • Ajoturvallisuuden vuoksi autossa kannattaa olla laadukkaat talvirenkaat, jotka on testein todettu toimiviksi Pohjolan vaihtelevissa talvikeleissä.
  • Tarkista talvirenkaista niiden ikä, urasyvyys, pinnan ja nastojen kunto.
  • Aktiiviajossa olevien renkaiden käyttöikäsuositus on 6 vuotta, ja renkaiden kokonaisiän maksimisuositus on 10 vuotta. Ajan myötä renkaiden kumiseos kovettuu, mikä vaikuttaa pitoon.
  • Hanki uudet talvirenkaat, jos urasyvyys on alle neljä millimetriä. Renkaita vaihdettaessa urasyvyyttä olisi hyvä olla jäljellä yli 5 millimetriä, jotta niissä olisi pitoa liukkaiden kelien alkaessa.
  • Urasyvyyden voi mitata kahden euron kolikolla renkaan pääurista. Jos hopeoitu reunus näkyy urasta, renkaan urasyvyys on alle 4 mm.
  • Renkaiden sivupinnat ja urat kannattaa tarkistaa, ettei niissä ole hiushalkeamia. Nastojen suhteen kannattaa katsoa, ettei niitä puutu ja että ne ovat hyvin renkaassa kiinni.
  • Renkaiden ilmanpaine on hyvä tarkistaa noin kolmen viikon välein. Ilmanpainetta tulee olla talvella noin 0,2 baria (20 kPa) enemmän kuin kesällä.
  • Huolehdi, että renkaat kuluvat tasaisesti. Vaihda renkaiden paikat ainakin kerran kauden aikana siten, että taka-akselin renkaat tulevat eteen ja etu-akselin taakse.