Tämä yksi syy estää suomalaisia ratkaisemasta maksuvaikeuksiaan
Suomalaiset pitävät maksuvaikeutensa mieluiten salassa.
Kenelle tahansa voi tulla eteen esimerkiksi elämän- tai työtilanteen vuoksi joko tilapäisiä tai pidempiaikaisia maksuvaikeuksia. Suomalaisille tämä on kova paikka. OK Perinnän toukokuussa 2017 toteuttaman maksuvaikeuksia ja perintäalaa koskevan tutkimuksen mukaan jopa 64 % suomalaisista kertoo häpeävänsä perintäkirjeen saamista.
– Perintäala on epäonnistunut täydellisesti viestimään toimintansa nykytilasta, kommentoi tutkimustuloksia OK Perinnän johtaja Petter Lingonblad.
– Maksuvaikeudet ovat edelleen vaikea asia suomalaisille. Meille on ylpeyden aihe pärjätä omillamme ja vaikeassa paikassa avun pyytäminen on monelle hankalaa. Purkamalla yhteiskunnassamme vellovaa talousvaikeuksiin liittyvää jatkuvaa häpeäkeskustelua ja velallisiin lyötyä epäonnistujan leimaa voisimme auttaa ihmisiä hakemaan apua, Lingonblad kertoo.
Vanhemmalle väestölle maksuvaikeuksista puhuminen haastavinta
Tilanteessa, jossa maksut joutuisivat perintään vastaajista suurin osa kertoisi hakevansa apua ensimmäiseksi omalta puolisolta tai perheeltä (38 %). Kuitenkin jopa yli neljäsosa vastaajista kertoi, että pyrkisi hoitamaan perintäasian ensisijaisesti itse. Velkojan puoleen vastaajista kääntyisi 10 %, velkaneuvojan puoleen 5 % ja perintätoimiston puoleen vain 2 % vastaajista.
Erityisesti vanhemmissa ikäluokissa maksuvaikeuksista puhuminenkin on vaikeaa: jopa 10 % yli 55-vuotiaista vastaajista kokee, ettei voisi puhua maksuvaikeuksista avoimesti kenenkään kanssa.
Nuoret suhtautuvat maksuvaikeuksiin ja perintään muuta väestöä avoimemmin
Nuoremmat vastaajat kokevat kaikista helpommaksi puhua maksuvaikeuksista niin ystäville, lähipiirille kuin vaikkapa suoraan perintätoimistoille.
– Nuorimmista vastaajista jopa neljännes kääntyisi perintätoimiston puoleen maksuvaikeuksien yllättäessä. Heillä ei ole samanlaista perintäalaan liittyvää menneisyyden kokemusta esimerkiksi 90-luvun laman ajalta, jolloin toimintatavat perinnässä olivat kyseenalaiset, Lingonblad kertoo.
Kaikista vastaajista yli 70 % kokee perintätoimistojen olevan ennen kaikkea velkojan, ei velallisen puolella. Lisäksi 65 % kokee perintätoimistojen lisäävän velallisten ahdinkoa.
Nuorten käsitys poikkeaa myös tässä asiassa muusta väestöstä. Sekä 15–24 vuotiaissa että opiskelijoissa vain noin joka kymmenes kokee perintätoimistojen toimivan velkojan puolella.
”Perintätoimistot ovat epäonnistuneet kertomaan toiminnastaan”
Kaiken kaikkiaan lähes kaikki jonkinasteisia maksuvaikeuksia kohdanneet vastaajat kokivat, etteivät perintätoimistot tarjoa väylää pois maksuvaikeuksista. Positiivisemmin perintään suhtautuivat kuitenkin perintäkirjeen joskus saaneet. Vastaajista erityisesti he, jotka olivat joskus olleet perinnän asiakkaina tai ulosotossa, kokivat perintätoimistojen olevan velkojien puolella.
– Tulokset osoittavat, että perintätoimistot ovat epäonnistuneet kertomaan, miten ne tässä ajassa toimivat. Ajatus perintätoimistoista kiskureina istuu ihmisten mielissä tiukasti. Tämä on koko toimialan haaste. Tulevaisuudessa maksaminen helpottuu ja hämärtyy ja samalla siirrymme yhä katkonaisempiin työuriin. On kaikkien kannalta oleellista, että maksuvaikeuksien kohdatessa ihmiset tietävät saavansa apua ja uskaltavat olla yhteydessä suoraan sekä velkojiin että perintätoimistoihin ratkaisun löytämiseksi, Lingonblad kertoo.
Tutkimuksen toteutti TNS Kantar OK Perinnän toimeksiannosta 5.–11.5.2017. Siihen vastasi väestöä edustavasti yhteensä 1 008 15–74 vuotiasta suomalaista (p.l. Ahvenanmaa). Tilastollinen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.