Eturauhassyöpä on pian helpompi estää

Kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt uudenlaisen mekanismin, joka voi olla useiden geneettisesti syöpiin tai muihin sairauksiin liitettyjen niin sanottujen SNP-varianttien tautiyhteyksien taustalla. Niissä on kyse pienistä vaihteluista eri ihmisten genomissa. Tutkimusten löydösten mukaan SNP-variantit voivat aktiivisesti tehostaa eturauhassyövän leviämistä ja etäpesäkkeiden muodostumista. Löytö on merkittävä uusi avaus eturauhassyövän leviämisen estämisessä. Tutkimusta on tehty muun muassa Suomen Akatemian rahoituksella. Aihetta koskeva artikkeli on julkaistu arvovaltaisessa Nature Genetics -lehdessä. Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti yleisin diagnosoitu syöpätyyppi ja sen pahanlaatuiset kasvaimet ovat toiseksi yleisin syy syöpäkuolemiin. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 4000 uutta eturauhassyöpätapausta. Eri ihmisillä suurin osa genomista on lähes identtinen. Genomissa esiintyy kuitenkin runsaasti pientä vaihtelua eli polymorfiaa, jossa on usein kyse vain yhden ainoan nukleotidin vaihtelusta eri yksilöiden välillä tietyssä kohdassa genomia. Tällöin puhutaan yhden nukleotidin monimuotoisuudesta eli niin sanotuista SNP-varianteista (single nucleotide polymorphism). Aiemmat vertailevat geneettiset tutkimukset kymmenien tuhansien eturauhassyöpää sairastavien sekä terveiden miesten antamista näytteistä ovat johtaneet kymmenien eturauhassyöpäriskin kanssa korreloivien SNP-varianttien tunnistamiseen. Suurin osa niistä löytyy geenien välisiltä alueilta, joita ei käytetä varsinaisiin geeneihin, minkä vuoksi kohonneen syöpäriskin taustalla olevien geenien tunnistaminen on haastavaa. Tähän saakka SNP-varianttien rooli eturauhassyövän riskitekijöinä on ollut mysteeri. Oulun yliopiston Biocenterissä toimivan Gonghong Wein johtama kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti tätä kysymystä tutkimalla SNP-vaihteluiden läheisyyteen sitoutuvia geenien ilmentymistä sääteleviä tekijöitä. Tähän kansainväliseen ja monitieteiseen tutkimukseen osallistui tutkijoita useista yliopistoista ja tutkimusinstituuteista (Oulun, Tampereen ja Helsingin yliopistot, Karoliininen Instituutti Ruotsista ja Fudanin yliopisto Kiinasta).