Syyskuu on uusi kesäkuu. Perustan väitteen viimeisen kahden vuoden aikana tekemiini havaintoihin.

Viime viikko vierähti kivasti kohteessa Muotkatunturit. Välillä on hyvä olla viikko ilman kasinoseikkailuja ja faktahan on se, että luonnon hiljaisuudessa seikkaileminen on vähintään yhtä eeppistä kuin Mentalin päävoitto.

Loma on voitto itsessään. Varsinkin jos vaeltaa Lapin pohjoiskolkassa, jossa pakkasöiden puute piti huolen siitä, ettei lentävistä öttiäisistä ollut muuta kuin harmia. Nuotioiden savu on onneksi tehokas ase mäkäröitä vastaan. Tästä voin hienon aasinsillan kautta mennä varsinaiseen aiheeseen – kansallisen rahapelimonopolin savuaville raunioille.

Urheilusponsoroinnin uudet tuulet

Kuten kaikki varmasti hyvin tietävät, Veikkaukselta lähtee monopoliasema puolentoista vuoden kuluttua, kun Suomi siirtyy lisenssipohjaiseen systeemiin. Vuosikausia kuului hyttysten ininää puhkikorruptoituneilta edunsaajilta, jotka olivat monopolin viimeisen turvasataman vahtikoiria ja hyvä veli -systeemin räikeimpiä referenssejä.

Vanhojen muistelun sijaan on kuitenkin hyvä keskittyä siihen, mitä tulevaisuudelta on syytä odottaa.

Suomen pelilisenssin ja lisenssisysteemin konkreettista starttipäivää on syytä odottaa siirrettävän alkuperäisestä tavoitteesta. Nykyhallituksella on muitakin kärkihankkeita, joista varmaan se klassinen valtion talouden tasapainottaminen on yksi olennaisimmista.

Toisaalta kun ulkomaiset rahapeliyhtiöt saavat hakea lisenssiä, ja siten maksavat myös veronsa Suomeen, valtion kriisiytynyt kassakin saa lisää kolikoita. Tämä on siis se ideaali tilanne, joka kiiluu Sisäministeriön seppien silmissä.

Olen todennut jo monasti aiemmin, miten arpajaislain korvaava uusi laki lisenssiehtoineen on kaukana Tanskan mallista, eli todistetusti toimivasta. Bonuksia kun ei sallita ja markkinoinnin saralla lienee ilmeistä, että isolla rahalla saa näkyvyyttä mihin vain, mutta vaikuttajia ei kuitenkaan suvaita lainkaan.

Onneksi sentään pelituottojen verotuksen suunnitelmat eivät ole Meksikon tasoa. Tällä viikolla maan talousminsteri Amador nimittäin ilmoitti, että kasinoiden verotusta nostetaan parikymmentä prosenttia nykyisestä. Nettikasinoiden joukkopako ja pimeä pelaaminen ovat odotettavia lopputulemia tästä sekoilusta.

Tällä päätöksellä varmistetaan se, että myös jatkossa asteekkien jälkeläiset pelaavat harmailla markkinoilla paremman tarjonnan takia. On lähinnä hyvä, ettei Suomessa ole politiikan puolella koskaan otettu mallia yhdestäkään Väli-Amerikan maasta.

Olen saattanut myös todeta jo aika monta kertaa, että mikä tahansa rahapelisysteemi lienee parempi kuin tämä nykyinen. Uuden rahapelisysteemin mukanaan tuomista positiivisista puolista on saatu jo jonkin verran osviittaa jopa näinkin varhaisessa vaiheessa.

Tällä en nyt tarkoita sitä, että Veikkauksen nimi koristaa entistä Hartwall-areenaa. Toki tähänkin hankkeeseen on palanut rahaa, jonka käyttäminen järkevään markkinointiin on Veikkaukselle aivan uusi asia. Aikaisemmin markkinointia ja etenkin siihen liittyviä mainoksia on tehty miten sattuu. Viime vuosiin saakka vailla sen kummempaa vastuullisuutta.

Ajat kuitenkin muuttuvat, eikä kukaan muista enää sitä, miten kansallisen monopolin fyysiset peliautomaatit olivat aiemmin keskitetysti sosioekonomisesti heikoimmilla mahdollisilla alueilla Suomessa.

Takaisin kuitenkin niihin positiivisiin asioihin, joista urheilusponsoroinnin uudet tuulet on ehdottomasti lämmittävimpiä.

Veikkaus ja Paf ovat aktivoituneet ”hyväntekijöinä”

Veikkaus varautui jo tämän vuoden tammikuussa pelimarkkinoiden vapautumiseen nappaamalla supertähti Wilma Murron talliinsa. Seiväshyppääjän sponsorointisopimuksen arvo on suomalaisittain tuhti: 100 000 euroa vuodessa. Vastaavaan ei ole Suomessa totuttu, mutta tähän se ei tule myöskään jäämään.

Jääkiekon A-maajoukkue on tätä nykyä niin ikään kiinnitetty Veikkauksen talliin vuoteen 2030 saakka. Kuka ottaisi Huuhkajat, Helmarit ja Susijengin hellään huomaansa? Veikkauksen hilut eivät riitä kaikkeen.

Näkyvyysmagneetit kiinnostavat Veikkauksen ohella myös kaikkia niitä muita rahapeliyhtiöitä, jotka ensi vuoden puolella aloittavat Suomen lisenssin hakuprosessin.

Bet365:n ja Betssonin kaltaisilla kasinoalan yrityksillä on huomattavasti isommat resurssit kuin Veikkauksella, joten tilanne menee lähitulevaisuudessa hyvin mielenkiintoiseksi. Tokkopa se ketään haittaa, vaikka kaikenlaista kritiikkiä varmaan sataa jo nyt siitä, miten kasinopelaamisesta pyritään tekemään suoranaisen urheilupesun avulla yleisesti hyväksytympää ja vaarattomampaa.

Vaaroja on kaikkialla. Kainuusta löytyy Vaara-Suomen ydinalue. Vaaraksi ei ole kuitenkaan koskaan ollut Alkon viinahylly tai sopupelihintaiset kyykkyviinit. Amerikkalaista pikaruokaa sekä e-aine-einesmössöjä saa puolestaan mainostaa rajattomasti vauvasta vaariin, koska vaarattomiahan ne ovat.

Lopultakin on täysin selvää se, että kasinot (Veikkaus siinä sivussa) ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joiden on pakko markkinoida brändiään tavalla tai toisella.

”Toinen kotimainen” eli useassa eri maassa toimiva Paf julkaisi aiemmin tällä viikolla tiedotteen, jossa se julistautui Hiihtoliiton pääyhteistyökumppaniksi. Hiihtoliiton toiminnanjohtajan mukaan uusi yhteistyö Paf:n kaltaisen vankan arvopohjan omaavan kumppanin kanssa on tärkeä. En muista koska viimeksi joku olisi kehunut kasinon arvomaailmaa. Yleensä rahapelibisneksen arvoista puhuessa käsitellään pelkkiä lukuja.

Tuore sopimus itsessään on Hiihtoliiton historian merkittävimpiä yhteistyösopimuksia. Olen varma, että rahassa mitattuna kaikki aiemmat diilit ovat olleet kevyttä kamaa uuden sopparin rinnalla. Sitä se kilpailu teettää.

Veikkaus-vetoisessa rahapelisysteemissä kaikki on ollut huonommin, ja siksi uuden aikakauden uudet tuulet jo tässä vaiheessa ovat taatusti tervetulleita rahapulasta kärsiville urheiluseuroille. Kulttuuripuoli ja nykyhallituksen leikkuriin joutunut elokuvateollisuus seuraavat toistaiseksi tätä kaikkea sivusta, muttei välttämättä kauaa.

Kasinoiden maine tuskin paranee vaikka Suomi lisenssisysteemiin lopulta siirtyy, mutta tuskinpa se suomalaisia haittaa. Meitä enemmän pelataan rahasta lähinnä Australiassa, jossa pelaamisesta käytetään muun muassa termiä kansallinen epidemia. Älkäämme olko kuin australialaiset, ellei kyseessä ole surffaus tai Crocodile Dundeen tervehenkisten elämätapojen matkiminen.

tuomashau

Aiheet kasinorakastaja Rahapelit