Joka kymmenes on joutunut identiteettivarkauden uhriksi verkossa

Suomalaiset uskovat internetin myönteisiin mahdollisuuksiin, vaikka kymmenen prosenttia sisäministeriön ja MTV3:n SuomiAreenan verkkokyselyyn vastanneista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi, toisin sanoen joku on esiintynyt verkossa heidän henkilöllisyydellään. Joka neljäs kyselyyn vastanneista on kohdannut internetissä häirintää. Identiteettivarkauksista huolimatta melkein 90 prosenttia vastaajista osaa mielestään käyttää internetiä ja ymmärtää sen käytön riskit. – Riskejä on paljon ja aina tulee lisää, joten kaikkia ei voi tietää, kommentoi eräs vastaaja heinäkuun alkuviikoilla tehdyssä kyselyssä. Häirinnän muodot ovat moninaisia ja tuttuja: henkilöön menevää loanheittoa, seksuaalissävytteistä ehdottelua etenkin nuorille, keskustelua häiritseviä tarkoituksellisen provosoivia kommentteja eli trollaamista, roskapostia. Vastaajien mielestä etenkin nuorten turvallisesta verkon käytöstä pitäisi puhua enemmän. Silti moni muistutti, että rikosten ulkopuolella moni muu häirinnän muoto on lähes väistämätöntä. – Jos trollaus, spämmääminen, epäkohteliaisuus, seksistinen puhe yms. lasketaan häirinnäksi, niin sitten olen kokenut häirintää. Mutta koen sen olevan osa internetiä, jossa on ns. koko maailman kansa, johon kuuluu myös idiootteja. Kaikki on omasta asenteesta kiinni, yksi vastaaja kommentoi. Toisen vastaaja muistutti, ettei häirintä ole yksiselitteinen asia. -Ihmisiä on niin paljon erilaisia ja erilaisilla arvomaailmoilla varustettuja, ettei ’internetissä’ tai muuallakaan voi käytännössä ilmaista itseään mitenkään ilman, että jostain löytyy joku, joka voi tulkita tulleensa ’häirityksi’. Lisäksi kaksi kolmasosaa vastaajista puolusti nimimerkin käyttöä verkkokeskusteluissa. Monen mielestä anonymiteetti on olennainen osa sananvapautta. Internet on kansalaistoiminnan työkalu Vastaajat uskovat enemmän internetin hyötyihin kuin mahdollisiin riskeihin. Esimerkiksi yhdeksän kymmenestä vastaajan mielestä internet on kansalaistoiminnan keskeinen työkalu. -Esimerkiksi joukkoistaminen on sitä plussaa, 55-vuotias nainen kommentoi. Joukkoistamisella tarkoitetaan verkon mahdollistamaa laajojen joukkojen voiman hyödyntämistä. Vastaajien mielestä myönteisistä mahdollisuuksista pitäisi keskustella mieluummin kuin vaikkapa kiusaamisesta netissä tai piratismista. Sisältöjen laittoman lataamisen vertaisverkoista hyväksyykin liki neljännes vastaajista. Viidennekselle asia herättää hämmennystä, eivätkä he osaa sanoa ollako puolesta vai vastaan. Tule verkon kautta mukaan paneelikeskusteluun Sisäministeriön ja MTV3:n kyselyyn vastasi lähes 300 MTV3:n verkkosivujen kävijää. Tulokset ovat suuntaa-antavia, eivät tilastollisesti edustavia. Kysely pohjustaa paneelikeskustelua ”Nakuna netissä – paljastuuko internetissä kaikki?”. Se käydään keskiviikkona 18.7. klo 15.45-17.00 Porin SuomiAreenalla. Keskustelua voi seurata verkossa osoitteessa www.intermin.fi/suomi/suomiareena sekä seurata ja kommentoida livenä twitterissä @sisaministerio, hashtageilla #suomiareena #sisaministerio sekä sisäministeriön facebook-sivuilla facebook.com/sisaministerio. Keskustelijoina Porissa ovat kasvuyrittäjä Taneli Tikka, ylikonstaapeli Marko ”Fobba” Forss, keskusrikospoliisin ylitarkastaja Sari Kajantie sekä muusikko Axel ”Paradise Oskar” Ehnström. Keskustelun juontaa valtiosihteeri Marjo Anttoora.