Kauneus veitsen terällä
Helsingin Annankadulla hulppeissa tiloissa sijaitsee Suomen ainoa pelkästään plastiikkakirurgiaan erikoistunut sairaala. Siellä toimii maailman ehdottomaan kärkeen kuuluva plastiikkakirurgian professori Rolf Nordström, jonka kunnioitusta herättävä CV sisältää sellaisen määrän meriittejä, että tuntuu uskomattomalta, että ne ovat yhden ja saman henkilön saavuttamia. Haastattelun aikana professori kuitenkin paljastuu huumorintajuiseksi eikä missään mielessä turhantärkeäksi tyypiksi, joka (ja tämä ei liene yllätys kenellekään) näyttää, mutta myös vaikuttaa ikäistään parisenkymmentä vuotta nuoremmalta.
Plastiikkakirurgia on ala, joka herättää voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tavalliselle ihmiselle se saattaa usein tuottaa mielikuvan ökyrikkaiden hienostorouvien tyhjyyden täyttämisestä, eli hyvinkin pinnallisista arvoista. Totuus on kuitenkin toisenlainen, sillä vaikka tärkeä osa kauneuskirurgiaa keskittyy sen rekonstruktiiviseen puoleen, eli esimerkiksi rintasyöpäpotilaiden auttamiseen, se on myös keino lisätä elämänlaatua jonkin ulkonäköön liittyvän tekijän häiritessä mielenrauhaa tai sosiaalisia suhteita. Joka tapauksessa plastiikkakirurgiset toimenpiteet tuntuvat yleistyvän koko ajan, ja samalla niistä myös keskustellaan avoimemmassa ilmapiirissä kuin koskaan ennen. Alaan liittyy kuitenkin vielä paljon harhakäsityksiä, eikä asiallista informaatiota ole aina mahdollisuus saada.
Professori Nordström on maailman esteettisen kirurgian kattojärjestön, International Society of Aesthetic Plastic Surgeryn, ISAPSin ensimmäinen suomalainen jäsen, ja järjestö on nimittänyt hänet Post Graduate -professoriksi. Hän on toiminut kehittäjänä lukuisissa kansainvälisissä huippujärjestöissä, muun muassa European Academy of Facial Plastic Surgeryn Regional Vice President vuodesta 1980. Professori Nordström on toimittanut ja kirjoittanut useita kansainvälisiä oppikirjoja plastiikkakirurgiasta, sekä kirjoittanut erityisesti alan kansainvälisiin julkaisuihin viidettä sataa tieteellistä artikkelia. Hän on myös hyvin kysytty ja arvostettu luennoitsija ulkomailla ja kotimaassa, ja hän suorittaa kehittämiensä menetelmien demonstraatioleikkauksia useissa eri maissa. Professori on kehittänyt useita plastiikkakirurgisia leikkausmenetelmiä. Muun muassa maailman parhaan ja luonnollisimman tuloksen antama hiustensiirtomenetelmä, jolla saadaan omat, pysyvät hiukset täysin kaljuille alueille, on professori Nordströmin keksimä.
Professori Nordströmin Plastiikkakirurgisessa Sairaalassa tarjotaan luotettavimmat hoitomenetelmät, käytetään vain alan viimeisintä tekniikkaa ja turvallisia aineita, ja sairaalan steriliteetti on huippuluokkaa. Siellä tehtäviin toimenpiteisiin lukeutuvat muun muassa kasvojen kohotukset, ryppyjen poistot Botoxilla ja hyaluronihapolla, huulien, nenän ja leuan muotoilut, korvien korjaukset, rintojen suurennukset, pienennykset ja kohotukset sekä hiustensiirrot vain muutamia luetellakseni. Sairaalassa arvostetaan erityisesti sitä, että kaikki toimenpiteet ovat mahdollisimman turvallisia ja kivuttomia. Sairaalan tilat ovat äärimmäisen viihtyisät, jopa ylelliset ja henkilökunta miellyttävää.
Professori Nordström, mikä on mielestänne kaunista?
– Ihmisten arvio kauneudesta on hyvin samantyyppinen, vaikkakaan ei tarkkaan tiedetä, mitkä määritelmät tarkkaan ottaen vaikuttavat ulkonäön evaluointiin. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan, joissa on tehty ihmisistä keskiarvokuvia tietokoneen avulla, on todettu, että juuri keskivertoisuus tuntuu olevan lähinnä kauneusihannetta. Carl Grammer -niminen kulttuuriantropologi Wienistä on julkaissut aiheesta tutkimuksen. WHO:n määritelmän terveydestä voisi katsoa liittyvän kauneuteen, eli ihmisen tulee voida hyvin niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin ollakseen kaunis. Lisäksi on toki muitakin kvaliteetteja, mutta edellä mainitut ovat se perusta, jolle puoleensavetävyys rakentuu.
– Voisi myös sanoa, että biologia ei seuraa perustuslakia, jonka mukaan kaikki ovat samanarvoisia, vaikka näin toki pitäisi olla – kauniit ihmiset ovat paljon paremmassa asemassa. Tästä on tehty hyvin paljon tutkimuksia. He pärjäävät paremmin niin työtä kuin koulutusta hakiessa, ja saavat jopa lyhyempiä vankeustuomioita, paitsi tapauksissa, joihin liittyy kauneuden väärinkäyttö tavalla tai toisella.
Miksi valitsitte plastiikkakirurgian?
– Kun toimin aiemmin yleiskirurgina, tulin siihen tulokseen, että ei riitä, että ihminen säilyy hengissä. Elämässä pitää olla myös riittävästi laatua, jotta kannattaa elää. Jos esimerkiksi onnettomuuden uhrin henki on saatu pelastettua, mutta ulkoiset vauriot ovat niin mittavia, ettei sosiaalisista tilanteista tule mitään vaan joutuu piilottelemaan peräkammarissa, ihmiselämä ei ole minkään arvoista. Potilas tulee saada sen näköiseksikin, että täysipainoinen elämä on mahdollista. Näin kolmekymmentä vuotta sitten plastiikkakirurgiassa alan, jolla tullaan parantamaan huomattavasti erityisesti elämänlaatua.
Hoitavana lääkärinä joudutte ottamaan huomioon myös potilaan psyykkisen tilan. Mikä vaikutus tällä on työhönne?
– Vain lääkäri, jolla on kykyä ymmärtää potilasta niin psyykkisenä kuin sosiaalisena yksilönäkin, voi menestyä. On hyvin olennaista ottaa huomioon potilas siinä kokonaisuudessa, jossa hän toimii ja nähdä, onko kirurgisella toimenpiteellä se korjaava vaikutus tämän elämäntilanteeseen, jota potilas toivoo vai ei. Täytyy pystyä seulomaan pois sellaiset tapaukset, joissa leikkaus ei ole se ratkaisu, joka auttaa tätä henkilöä. Olen joutunut kieltäytymään leikkaamasta useissa sadoissa, ellei tuhansissa tapauksissa. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin realisteja, ja he ymmärtävät, mitä nykytekniikoilla on mahdollisuus tehdä, sekä miten nämä muutokset todennäköisesti vaikuttavat elämään ja sosiaaliseen tilanteeseen.
Kaikki ovat varmasti kuulleet kauhujuttuja esimerkiksi Virossa tehdyistä, epäonnistuneista kauneusleikkauksista. Miten kommentoitte tätä?
– Nyt on niin, että Lääkäriliiton eettiset säännöt kieltävät palveluntuottajien vertailun markkinoinnissa. Tämä on johtanut siihen vakavaan tilanteeseen Suomessa, että palvelun ostajat eivät pysty vertailemaan tuotteita. Tilannetta voi verrata vaikka auton ostoon, jossa kuluttaja toki haluaa tietää, miten monta hevosvoimaa autossa on, onko se turvallinen ja mitä muita ominaisuuksia siinä on. Huomattavasti tärkeämmän päätöksen edessä, kun teet kasvoillesi tai vartalollesi jotain, ei ole mahdollista saada vertailevaa tietoa. Tämä on huomattava epäkohta. Potilaistamme noin 30 prosenttia on sellaisia, jotka tulevat meille, koska eivät ole tyytyväisiä muualla tehtyyn kauneusleikkaukseen, ja nämä ovat usein hyvin traagisia tarinoita. Siksi Lääkäriliitto toimii mielestäni epäeettisesti kieltäessään vertailun, ja olen ilmoittanut sen heille. Kyllä kuluttajan kuuluisi saada tietää, mitä hän on ostamassa. Silloin tällöin on myös niin, että muualla aiheutunutta vahinkoa on enää mahdoton korjata. Eräät ovat täysiä invalideja koko lopun elämäänsä.
– Olin taannoin ISAPSin ongelma-alueiden komitean puheenjohtajana, ja näihin ongelma-alueisiin kuuluvat muun muassa Viro ja valitettavasti myös Suomi. Suomessahan ei ole esteettisen kirurgian koulutusta. Kun valmistut plastiikkakirurgiksi, et ole tehnyt kauneuskirurgiaa, koska yhteiskunnan sairaaloissa se on meillä kiellettyä. Kokemus pitäisi siis hankkia muualta. Ollessani muutama viikko sitten American Society of Aesthetic Plastic Surgeryn kokouksessa mukana ei lisäkseni ollut yhtään ainoaa suomalaista. ASAPS järjestää maailman suurimmat kokoukset, joten ihmettelen, mistä sitä kokemusta sitten voisi saada.
Oletteko seurannut taannoin kovasti puhuttanutta Muodon vuoksi -sarjaa?
– En ole seurannut, mutta olen nähnyt muutaman jakson. Periaatteessa tuomitsen tällaisen fiktiivisen lähestymistavan plastiikkakirurgiaan, koska se antaa väärää informaatiota siitä, mitä alaan liittyy ja mitä ei. Se on eettisesti arveluttavaa, koska vaikka katsoja periaatteessa näkee, että tässä on nyt vähän liioiteltu, hän ei oikein voi tietää, missä mittakaavassa vääristelyä on tapahtunut.
Muistan nähneeni jakson, jossa lääkäri ruiskutti kotibileissä Botoxia naisten huuliin…
– Se ei varmaankaan ollut Botoxia, joka on hermomyrkky…(naurua). Tämänkaltaisiin toimenpiteisiin käytetään hyaluronihappoa, jonka kauppanimiä ovat esimerkiksi Restylane ja LIPP. Ne ovat hyvin turvallisia, ja olin ensimmäisenä Suomessa niitä kokeilemassa, jo ennen kuin ne tulivat markkinoille. Hyaluronihappo on aine, jota luonnostaankin esiintyy ihossa ja kudoksissa, ja se aiheuttaa todella vähän komplikaatioita. Tulos ei tosin ole pysyvä, mutta sekin on tavallaan hyvä asia. 90-vuotias mummo kiikkustuolissa saattaisi näyttää hieman arveluttavalta muhkeine huulineen… (lisää naurua). Aine on kuitenkin todella kallis, se maksaa enemmän kuin kulta.
– Botoxia taas käytetään ryppyjen madaltamiseen, ja olin ensimmäinen, joka Suomessa käytti ainetta. Se on erittäin vaarallinen myrkky, mutta toimenpiteessä sitä käytetään niin voimakkaasti laimennettuna, että sitä voisi juoda 30 pullollista saamatta myrkytysoireita. Toki Botoxin käytössä on riskinsä, mutta jos sen käytön osaa, toimenpide on turvallinen.
Onko esteettisen kirurgian vaikutusta sosiaaliseen kanssakäymiseen tutkittu? Jotkut kasvojen kohotuksessa käyneet kun saattavat näyttää pelottavan ilmeettömiltä, puhumattakaan surullisen kuuluisasta Wind Tunnel Effectistä.
– Esimerkiksi Botoxin tehoa on mahdollisuus säädellä siinä määrin, että mimiikka säilyy, vaikka pintarypyt katoavatkin. Vahamainen lopputulos ei ole toivottava, ja tämä on erittäin tärkeä pointti. Olen aina sitä mieltä, että jos näyttää leikatulta, leikkaus on epäonnistunut. Wind Tunnel Effect taas johtuu siitä, että kasvojen kohotuksen vektorit ovat olleet väärin, ja kiristys on tapahtunut sivulle – eikä ylöspäin.
Näkyykö kauneuskirurgiassa trendejä?
– Kyllä, hyvin voimakkaasti. Erilaiset täyteaineet ja edellä mainittu botuliinitoksiini ovat ylittäneet yleisyydessään veitsellä tehdyt kauneusleikkaukset melkein joka puolella maailmaa. Toinen uusi trendi on langat, joilla voidaan saada erilaisia tehoja, kuten kehittämäni Nordstrom Suture, jolle minulla on maailmanlaajuinen patentti. Tämä superelastinen ”lanka” tukee arpea, kunnes se saavuttaa riittävän vetolujuuden. Näin ehkäistään leveän arven muodostuminen.
– Sitten voisi mainita ns. barbed suturet, langat, joissa on väkäsiä, kuten kalakoukussa. Näiden avulla voidaan tehdä pika-faceliftejä niin, että langat kulkevat ihon alla niillä alueilla, jotka roikkuvat. Väkäset toimivat kiristäen ja nostaen kudosta. Näiden teho kestää karkeasti arvioiden muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen, eli ne eivät siis poista faceliftin merkitystä pysyvän tuloksen aikaansaamisessa.
Entä kauneusihanteet sitten? Miten niiden muuttuminen näkyy vastaanotollanne?
– Tietynlaista aaltoliikettä on selkeästi havaittavissa, esimerkiksi huulten ja rintojen koon suhteen, kuten laihuuden ja lihavuudenkin. Viime vuosina on myös ollut selkeästi havaittavissa, että kiristysten sijaan halutaan täytettä. Vanhenevaa ihmistä ei saada nuoremman näköiseksi kiristämällä, vaan lisäämällä volyymia korvaten menetettyjä kudoksia ja ihonalaista rasvaa.
Leikkimielinen sana-assosiaatiotesti eli professori Nordström pähkinänkuoressa:
Maku: Juustot
Tuoksu: Jasmiini
TV-ohjelma: National Geographic
Ruoka: Lohi
Liikunta: Metsästys
Esine: Haulikko
Musiikki: Mozartin Taikahuilu
Tärkeää: Läheiset ihmiset
Professori Nordströmin Plastiikkakirurginen Sairaala
Annankatu 11 B, 00120 Helsinki
Puhelin (09) 612 6363
Faksi (09) 612 63610
HYPERLINK ”http://www.nordstromhospital.fi” www.nordstromhospital.fi
Sähköposti: [email protected]

Aiheet