Rakkautta ja Jazzia: New Orleans

Aloha!
New Orleans jäi tänään taaksemme ja fiilikset on kyllä mielettömät. Memphisistä lähdettiin ajamaan heti aamusta maanantaina ja saavuttiin illaksi NO:hon. Majapaikkana toimi Super 8 motelli, noin viiden mailin päästä downtownia ja French quarteria. Ekana iltana oltiin vielä niin reissun ja Memphisin bluesin uuvuttamia, että käytiin vaan nopsaan katsastamassa Bourbon Streetin meininki. Tällainen skouttaus on kuitenkin hyvä tehdä, jos siihen on mahdollisuus: seuraavana päivänä on sitten paljon helpompi suunnitella miten/missä aikansa käyttää.
Tiistai olikin sitten toimintaa täynnä. Aamupalat huiviin, salin kautta uima-altaalle ja ei muuta kuin bussia odottamaan. New Orleansin busseja käyttäessä kannattaa ottaa lipukkeet talteen, niillä pääsee vielä paikalliseen sporaan samalla hinnalla. Älkääkä taittako niitä niinkuin Heikki teki. Sai poika kuulla kunniansa ratikankuljettajalta..
New Orleansin elämä ja varsinkin viihde-elämä sijoittuu lähinnä French quarteriin ja sen Bourbon streetiin. Ja voi veljet, viihdettä riittää! Jazz ja blues soi joka paikassa big bandien, vihellyssooloja suoltavien xylofonistien tai vaikkapa pyykkilautaa kynsillään soittavien virtuoosien tahdissa.
Jos ei tiedä mistä aloittaa voi aina luottaa Trip advisoriin. Näin mekin teimme ja löysimme hieman syrjempää, Frenchmen streetiltä uskomattoman siistin jazzmestan, ”The Spotted Cat”. Kyseisessä paikassa alkaa soitto jo päivällä ja se jatkuu yöhön asti. Me satuimme paikalle, kun yksinäinen pianisti oli lopettelemassa soittoaan. Kaveri oli lievästi kyrpiintynyt kahden dollarin tippikulhosaaliiseensa. Ihmiset, muistakaa antaa artisteille tippiä! Tyyppi lähti ovet paukkuen paikasta, mutta lavalle hyppäsi kahdeksan ihmisen Big band, jonka jälkeen juhlat alkoivat olla katossa. Paikka täyttyi lähes hetkessä ja kaiken huipuksi niin nuoret kuin vanhatkin alkoivat tanssia Jivea musan tahdissa. Tämä paikka on vain nähtävä!
Spotted Catissa olisi viihtynyt koko illan, mutta nälkä ja Bourbon street houkuttivat jo takaraivossa. Sinne siis. Nopea ruokinta sekä räpylään Hurricane, toinen NO:n kuuluisista drinkeistä. Sitten kuuntelemaan jazzpumppua, jossa pojat vuorottelivat piano-, rumpu- ja xylofonisoolojen välillä. Basistikin yritti kerran tuhoisin seurauksin, mutta onneksi bändin keulahahmo pelasti tilanteen oivaltavalla vihellyssoolollaan joka veti vertoja jopa Jussi-Pekka Parviaisen hälyäänille.
Seuraavaksi varoituksen sana: Täällä jokainen ihminen haluaa päästä käsiksi sinisilmäisen travellerin rahoihin, tavalla tai toisella. Kun siis joku tulee lyömään vetoa kanssanne sanoen: ”I know where you got your shoes.” älkää menkö halpaan, ne ovat Bourbon streetillä. Meitä ei tietenkään tällä kompalla saatu huijattua..
Ilta alkoi olla jo pitkällä, mutta jaksettiin vielä ”Funky Pirateen”, toiseen Trip advisorin ehdottomaan paikkaan. One skinned dog, eli Big Al ja hänen kolme lihavaa kissaansa lopettelivat juuri settiään, joten mekin päätimme iltamme tähän.
Keskiviikon dagen efteristä hieman toivottuamme lähdimme katsastamaan rannan. On mahtavaa nähdä meri lähes kaksi viikkoa kestäneen erämaan vaelluksen jälkeen. Uimaan ei vielä päästy, mutta eiköhän se vielä korjaannu. New Orleansin ranta on kuin olisi oikeasti jossain Välimeren maassa lomalla. Rauhallisia terassikahviloita on joka puolella ja muut rakennukset ovat lähinnä gallerioita. Tämän kaiken kruunaa katusoittajien hiljainen vuodatus. Eräänlainen Euroopan-amerikkalainen unelma ei tästä tunnelmasta ole kaukana.
Rannan jälkeen menimme vielä kuuntelemaan Big Alin bändiä ajan kanssa ja testattiin Orleansin toinen kuuluisuus, ”Hand grenade”, joka on nimensä veroinen koktaili. Big Al viihdytti meitä lopun iltaa todella hienolla olemuksellaan ja lauluäänellään. Erityismaininta ”Sunday morning” -kappaleen viisinkertaisesta modulaatiosta, joka sai ainakin allekirjoittaneen puntin tutisemaan.
New Orleans oli minulle se kaupunki, jota odotin matkalla ehkä eniten ja se myös osottautui odotusteni arvoiseksi. French quarter ja sen musiikki jäi kivasti kutkuttelemaan kainalokarvoihin. Kaupunki johon aion varmasti tulla uudestaan. Tulkaa tekin!
Tänään ajettiin Alabaman halki ja nyt ollaan väliyö Floridan Panama City Beachilla, joka on aikamoinen turistirysä. Huomenna jatketaan ajoa saman osavaltion Tambaan, jossa toivottavasti tavataan myös Jason, keneen tutustuttiin ”Spotted Catissa”.
Hauskaa kesää sinne Suomeen, me jatketaan täällä Meksikonlahdella. Saa nähdä jos karattaisiin vielä Kuubaan :)
Rakkaudella:
-A