Maahanmuuttajien infektiosairauksien seulontojen toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota, todetaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat tärkeä infektiosairauksien seulonnan ja ennaltaehkäisyn kohderyhmä, mutta heillä on esteitä terveysneuvontaan ja palveluihin pääsylle, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Hepatiitti B (HBV), hepatiitti C (HCV), HIV ja kuppa ovat infektiosairauksia, joihin on olemassa tehokas lääkehoito; niiden seulonta ja hoito sekä hepatiitti-B-rokotukset ovat tärkeitä sekä yksilön terveyden edistämiseksi että sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi.
Suomessa näitä infektiosairauksia todetaan suhteessa enemmän maahanmuuttajilla kuin Suomessa syntyneillä. Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat usein alttiita infektioille johtuen sairauksien korkeammasta esiintyvyydestä taustamaissa sekä tekijöistä matkan aikana ja kotoutumisvaiheessa.
Terveydenhuollon erikoislääkäri Paula Tiittala selvitti väitöstutkimuksessaan kyselytutkimusten ja rekisteritietojen perusteella HBV:n, HCV:n, HIVin ja kupan esiintymistä maahanmuuttajilla sekä arvioi ehkäisykeinojen toteutumista. THL:n Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimukseen (Maamu) kutsuttiin kurdi-, somali- ja venäläistaustaisia aikuisia maahanmuuttajia. Valtaosa tutkittavista osallistui tutkimushoitajan tarjoamaan seulontatestiin. Testiä edeltävä neuvonta lisäsi HIV-testin hyväksyttävyyttä. Turvapaikanhakijoita tutkittiin terveyspalvelujen hankintatietoja hyödyntämällä sekä tietoja, asenteita ja käytäntöjä kartoittavalla kyselytutkimuksella.
Infektioiden esiintyvyys kurdi-, somali- ja venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla sekä turvapaikanhakijoilla oli samalla tasolla tai alhaisempi kuin taustamaissa. HBV-tautitaakka oli suurin somalitaustaisilla, HCV:ta ja kuppaa puolestaan esiintyi eniten venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla.
Lähes kahdella kolmesta henkilöstä, joilla tutkimuksessa todettiin HBV, HCV tai kuppa, tartuntaa ei ollut aiemmin diagnosoitu Suomessa. Maahanmuuton jälkeen järjestettävän HBV-, HIV- ja kuppaseulonnan kattavuus oli parempi oleskeluluvan saaneilla henkilöillä kuin turvapaikanhakijoilla.
Nuorilla turvapaikanhakijoilla oli vähemmän tietoa HIVistä kuin suomalaisella yleisväestöllä, ja he suosivat informaation lähteenä itseopiskelua neuvonnan sijaan.
– Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat tärkeä HBV-, HCV-, HIV- ja kuppainfektioiden seulonnan ja ennaltaehkäisyn kohderyhmä Suomessa, mutta heillä on esteitä terveysneuvontaan ja palveluihin pääsylle, Tiittala tiivistää.
– Turvapaikkahakemuksen käsittely- ja kotoutumisvaiheet tarjoavat mahdollisuuden näiden kohderyhmien tavoittamiseen.
Terveydenhuollon erikoislääkäri Paula Tiittalan väitöskirjasta on myös elektroninen julkaisu, joka on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa.
STT
Kuva: Pixabay
Näin saat 20 vapaapeliä
Et tarvitse omaa talletusta
- Avaa pelitili Kalevala Kasinolle.
- Valitse suosikkipeli Reactoonz ja pelaa 20 vapaapeliä ilman omaa talletusta!
- Lisäksi tarjolla huikea 325€ bonus.