Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on aivoverenkiertohäiriöistä kaikkein tappavin; jopa puolet sairastuneista kuolee kuukauden kuluessa. Suomalaistutkimus osoittaa, että jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa suojaa tehokkaasti lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta.

Koska SAV:n kuolleisuus on suuri, on sairaudelle altistavia tekijöitä etsitty kuumeisesti ympäri maailmaa viimeisten vuosikymmenien ajan. Aikaisemmin tupakoinnin ja korkean verenpaineen on todettu nostavan riskiä sairastua SAV-vuotoon, mutta liikunnan vaikutuksista on ollut vain vähän tutkimusnäyttöä.

Arvostetussa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu suomalainen seurantatutkimus selvitti noin 70 000 suomalaisesta koostuvan FINRISKI-aineiston avulla liikunnan vaikutusta SAV-riskiin. Tutkimustulosten mukaan jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa laskee SAV-riskiä noin viidellä prosentilla, ja hyöty kasvaa samassa suhteessa lisääntyneen liikunnan kanssa. Hyöty on mahdollista saavuttaa myös esimerkiksi liikkumalla työmatkat kävellen, pyörällä tai vaikkapa hiihtäen.

– Jo kevyt hikiliikunta, kuten puolen tunnin kävely- tai pyöräilylenkki neljänä päivänä viikossa, laskee SAV-riskiä noin 20 prosenttia iästä ja sukupuolesta riippumatta, kertoo julkaisun ensimmäinen kirjoittaja, lääkäri Joni Lindbohm.

– Sinällään löydös ei ole yllättävä, koska liikunnan tiedetään olevan hyväksi myös monen muun sydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä. Hyödyn suuruus ja laaja-alaisuus eri ihmisjoukoilla oli kuitenkin positiivinen yllätys.

Suhteessa muihin SAV:n riskitekijöihin, tupakointiin ja korkeaan verenpaineeseen, lisääntyneen liikunnan vaikutus on niin ikään tutkimuksen mukaan suotuisa. Etenkin tupakoitsijoilla liikunta laskee riskiä jopa noin kaksi kertaa enemmän kuin muulla väestöllä.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että tupakointi on edelleen SAV:n tärkein riskitekijä ja tupakoinnin lopettaminen ensisijainen keino ehkäistä taudin ilmaantuvuutta, sanoo Lindbohm.

SA-vuodoista suurin osa on peräisin aivovaltimopullistumien eli aneurysmien repeämisestä, jolloin veri vuotaa pääasiassa aivojen isoimmista valtimoista aivokalvojen väliseen tilaan nostaen kallonsisäistä painetta sekä heikentäen aivojen verenkiertoa.

– Vaikka liikunnan tuottaman hyödyn biologisesta vaikutusmekanismista ei SAV:n kohdalta ole tarkkaa tutkimusnäyttöä, liittynee alentunut riski elimistön yleisen – ja siis myös aivovaltimoiden seinämien – tulehdustilan vähenemiseen, kertoo neurokirurgi Miikka Korja.

SAV-riskin minimoimiseksi tärkeintä on lopettaa tupakointi, hoitaa verenpaineensa kohdalleen ja liikkua säännöllisesti, Lindbohm ja Korja summaavat.

STT

Kuva: Aivoliitto