Lentoyhtiöt pidentävät lentoreittien aika-arvioita tarkoituksellisesti välttyäkseen maksamasta korvauksia lentojen myöhästymisestä.

Lentokorvausyhtiö AirHelpin laaja selvitys osoittaa, että tämän taktiikan avulla lentoyhtiöt ovat välttyneet viimeisen neljän vuoden aikana yli 11 miljoonan euron korvausvelan maksamiselta kuluttajille lisäämällä lentojen aika-arvioihin ilmaa.

AirHelp on tutkinut kaikki lentoreitit, joiden arvioitua kestoa oli pidennetty kyseisenä ajanjaksona.

Pelkästään tänä vuonna viivyttelytaktiikka on säästänyt lentoyhtiöille maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa euroa. Sen avulla lentoyhtiöt pystyvät raportoimaan parantuneista täsmällisyysluvuista, vaikka tosiasiallinen lentoaika hieman pitenisikin. Samalla ne pystyvät entistä helpommin välttämään kolmen tunnin rajan myöhästymisissä – matkustajan kun on mahdollista saada EU:n EC 261 -asetuksen mukaisesti enintään 600 euron korvaus vähintään kolme tuntia myöhästyvistä lennoista.

Viivyttely eri muodoissaan on jo pitkään ollut monien lentoyhtiöiden yleisesti käyttämä taktiikka, sanoo AirHelpin Suomen-maajohtaja Aleksi Seppo.

– Monet lentoyhtiöt käyttävät mitä erilaisimpia keinoja varmistaakseen, ettei niiden täydy maksaa matkustajilleen lainmukaisia korvauksia lentojen myöhästellessä. Lentojen keston tarkoituksenmukainen yliarvioiminen on tuorein kappale tässä surullisessa tarinassa. Kaikki tähtää siihen, että kuluttajan mahdollisuudet hakemuksen tekemiseen ja korvauksen saamiseen minimoidaan, Seppo toteaa.

Lentoyhtiöt säästävät taktiikalla vuosi vuodelta enemmän

AirHelpin selvityksen mukaan korvausvelka, jota lentoyhtiöt tällä taktiikalla väistelevät, kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2015 lentoaikojen teennäinen pidentäminen säästi lentoyhtiöille maailmanlaajuisesti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 summa kohosi kahteen miljoonaan euroon ja viime vuonna jo lähes neljään miljoonaan euroon. Tänä vuonna neljän miljoonan euron rajapyykki saavutettiin jo ennen vuoden loppua, joten viimeisen neljän vuoden aikana lentoyhtiöt ovat säästäneet vääristyneiden aika-arvioiden ansiosta yhteensä yli 11 miljoonaa euroa.

– Tätä nykyä koneita on ilmassa valtavasti enemmän kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten. Sen seurauksena myös tukosten ja myöhästymisten todennäköisyys on kasvanut. On totta, että nykyaikaiset koneet saattavat polttoaineen kulutusta vähentääkseen lentää hieman hitaammin kuin vanhemmat mallit – mutta se ei missään määrin selitä lentoyhtiöiden tässä mittakaavassa toteuttamaa viivyttelytaktiikkaa. Se on suunniteltu varta vasten korvaushakemusten välttämiseksi. Teemme kaikkemme sen varmistamiseksi, että puolueeton taho arvioisi, kuinka pitkiä lentoaikoja voi kullakin reitillä pitää kuluttajan kannalta reiluna, Seppo painottaa.

AirHelp lähti selvittämään muuttuneita lentoaikoja muiden tutkimustulosten perusteella. Brittiläinen kuluttajien oikeuksia valvova järjestö WHICH ja lentomatkustamisen tilastointeja ylläpitävä OAG ovat kumpikin havainneet jo aiemmin, että monet lentoyhtiöt ovat pidentäneet aika-arvioitaan useilla lentoreiteillä. WHIC:n selvityksen mukaan jotkin reitit on järjestään arvioitu jopa 35 minuuttia pitkäkestoisemmiksi kuin aiemmin. Esimerkkejä taktiikkaa käyttävistä lentoyhtiöistä ovat muun muassa British Airways, EasyJet ja Ryanair.

Nämä ovat matkustajan oikeudet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (engl. lyhenne EC 261) perusteella lentoyhtiö saattaa olla velvoitettu maksamaan matkustajalle enintään 600 euron vakiokorvauksen. Korvausvelvoite astuu voimaan, jos lento on lentoyhtiön toiminnan takia myöhässä yli kolme tuntia, jos sen peruuntuminen aiheuttaa yli kahden tunnin myöhästymisen kohteeseen tai jos matkustajaa ei ylibuukkauksen takia päästetä lennolle ja saapuminen lopulliseen kohteeseen myöhästyy yli kolme tuntia.

Jotta EC 261 on sovellettavissa, lähtölentokentän täytyy olla EU-alueella, tai kyseessä olevan lentoyhtiön täytyy olla perustettu EU-alueella. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen. Lentoyhtiön korvausvelvoitteen kuitenkin katsotaan raukeavan, jos häiriön syynä ovat poikkeusolosuhteet, jollaisiksi luetaan esimerkiksi huonot sääolosuhteet tai terveyteen liittyvät hätätilanteet.

Lähde: AirHelp

Kuva: Pixabay