Jaa, Ei, Tyhjiä, Poissa
Kansalaiset – medborgare! Huipulla tuulee taas ja Suomen halutuin pätkätyö on jälleen katkolla, kun puolueet marssittavat framille satoja ehdokkaita ja tahdokkaita kevään kohutuimmassa poliittisessa spektaakkelissa, eduskuntavaaleissa. Puoluejärjestöjen toimintaan suuntautunut lukija voi tässä vaiheessa siirtyä suoraan seuraavalle aukeamalle, mutta jos sen sijaan kuulut meihin taviksiin, olet todennäköisesti jo hukannut äänestyslipukkeesi jonnekin roskapostin sekaan ja käytät vaalikonetta korkeintaan työajan tappamiseen (vaikka eihän kukaan siis oikeasti töissä lusmuile). Valveutuneempikin vaaliveteraani voi olla helisemässä ehdokaslistoja selaillessaan, puhumattakaan sitten noviisista, jonka äänestyskokemus rajoittuu lähinnä Idolsiin ja Missimittariin. Osa ääni-ikäisistä siirtyy suosiolla jo alkuunsa nukkuvien puolueeseen – laveria ei jätetä – ja loput yrittävät päättää, saapuuko täysistuntoon todennäköisemmin paikalle vaaleilla valittu Frederik rankan (keikka)putken jälkeen vai luottaisiko mieluummin Aku Ankkaan, joka ilmestyy ainakin keskiviikkoisin.
Kaikkien tiedonjanoisten sankari, Metropoli, sukelsi vaaliviidakkoon hankkimaan tuiki tarpeellista tietoa sekä itse vaalitoimituksesta (ethän tahdo näyttää sivistymättömältä moukalta uurnilla) että kilvoittelevista puolueista. Kysyimme puolueiden nuorisojärjestöjen äänitorvilta, nuorilta edustajaehdokkailta tai näiden puuttuessa, (kuten Senioripuolueen tapauksessa, jo nimestäkin ilmenevästä syystä), varttuneemmilta ehdokkailta neljä kysymystä. 19 puolueesta kyselyyn vastasi huimat 7, mutta in all fairness, onhan puolueaktiiveilla näin vaalien alla muutakin tekemistä kuin huolehtia kansalaisten tiedontarpeen tyydyttämisestä. Kuka siis väittikään, ettei puolueissa ole enää eroja?
Mitkä ihmeen eduskuntavaalit?
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, johon kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla.
Kuka saa äänestää?
Eduskuntavaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä ovat täyttäneet 18 vuotta.
Milloin saa äänestää?
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 18. maaliskuuta. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9 – 20. Ennakkoäänestysaika kotimaassa on 7.3. – 13.3.2007, ulkomailla 7.3. – 10.3.2007.
Missä saa äänestää?
Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Ennakkoon voi käydä äänestämässä missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.
Oman äänestyspaikan sekä ennakkoäänestyspaikat voi tarkistaa myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta, www.vaestorekisterikeskus.fi .
Ketä saa äänestää?
Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 15 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan niin monta kansanedustajaa kuin mihin vaalipiirin Suomen kansalaisten asukasmäärä vaaleja edeltävän syyskuun lopun tilanteen mukaan oikeuttaa. Vaaleissa voi äänestää sen vaalipiirin ehdokasta, jossa itse äänestyshetkellä asuu.
Kuinka äänet lasketaan?
Eduskuntavaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d’Hondt’in laskentamenetelmää, jossa
1. lasketaan kunkin puolueen saama kokonaisäänimäärä
2. asetetaan kunkin puolueen ehdokkaat keskinäiseen paremmuusjärjestykseen
3. annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, jne.
4. vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen
5. listalta valitaan kansanedustajaksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiirin asukasluku määrää.
Kuinka toimia äänestyspaikalla?
1) Ota mukaan postitse saamasi ilmoituskortti ja virallinen henkilötodistus.
2) Vaalilautakunta tarkistaa henkilöllisyyden ja äänioikeuden ja antaa sinulle äänestyslipun.
3) Mene äänestyskoppiin ja merkitse lippuun sen ehdokkaan numero, jolle haluat antaa äänesi. Älä tee lippuun muita merkintöjä. Taita lippu siten, että numero jää taitoksen sisäpuolelle.
4) Mene taitetun äänestyslipun kanssa vaaliuurnasta huolehtivan vaalivirkailijan luo. Hän leimaa äänestyslippusi.
5) Pudota äänestyslippu vaaliuurnaan.
Näin puolueiden edustajat vastasivat: (jos vastasivat)
KRISTILLISDEMOKRAATIT
Perustettu:
1958
Olet ehkä kuullut heistä:
Sari Essayah, Päivi Räsänen, Bjarne Kallis
Vaalislogan:
Usko tai älä. Tiukkapipoisesti tärkeimmistä tinkimättä.
Tärkeimmät vaaliteemat:
KD on tunnetusti tiukkapipoinen puolue. Tulevissa vaaleissa taistelemme
tiukkapipoisesti eriarvoisuutta vastaan. Haluamme lisätä tukea perheille,
erityisesti yksinhuoltajille, parantaa opiskelijoiden ja pätkätyöläisten
asemaa ja terveydenhoidon tasoa.
Miksi nuoren äänestäjän kannattaisi etsiä omaa ehdokastaan nimenomaan Kristillisdemokraattien listoilta?
Jos on turhautunut löysään menoon, tarjolla olisi tiukkaa tavaraa.
Hyvästä talouskasvusta huolimatta Suomessa elää 120 000 lasta
kotitalouksissa, joiden tulot jäävät alle EU:n köyhyysrajan 750 euroa
kuukaudessa. Se on hyvä syy äänestää tiukasti perheiden asiaa ajavia
ehdokkaita.
Kannattaako äänestää puoluetta vai henkilöä, kun tulos määräytyy D’Hondtin laskentamenetelmää käyttäen?
Valitse hyvä henkilö sopivan puolueen listalta, jonka uskot ymmärtävän
omat asiasi.
Voiko päättäjä koskaan kumartaa yhtäälle pyllistämättä toisaalle?
Valitettava tosiasia, ei. Pyllistäen kumartajia kutsutaan politiikoiksi.
Kyselyyn vastasi:
Asmo Maanselkä, Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja
Lue lisää:
www.kristillisdemokraatit.fi
ITSENÄISYYSPUOLUE
Perustamisvuosi:
1994
Olet ehkä kuullut heistä:
Antti Pesonen
Vaalislogan:
–
Mitkä ovat Itsenäisyyspuolueen tärkeimmät vaaliteemat?
Maamme itsenäisyys ja puolueettomuus palautettava EU:sta irtautumalla.
NATO-jäsenyys torjuttava.
Kansanäänestys käyttöön.
Kansalaisten peruspalvelut turvattava.
Terve sosiaalinen markkinatalous keinottelukapitalismin tilalle.
Oikeutta tulonjakoon.
Yritystoiminnan esteet poistettava.
Kestävän kehityksen ja puhtaan ympäristön puolesta.
Miksi nuoren äänestäjän kannattaisi etsiä omaa ehdokastaan
nimenomaan Itsenäisyyspuolueen listoilta?
Itsenäisyyspuolue tekee työtä turvatakseen nuorten ja tulevien
sukupolvien elinehdot. Suomen irrottaminen liittovaltioksi ja sotilasliitoksi muuttuvasta
EU:sta tekee mahdolliseksi oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen. Suuriin ongelmiin ja haasteisiin, kuten ilmaston muutokseen pystymme parhaiten vastaamaan itsenäisinä. Yhteistyötä voi tehdä vain sellainen, joka hallitsee itseään.
Kannattaako äänestää puoluetta vai henkilöä, kun tulos määräytyy
D’Hondtin laskentamenetelmää käyttäen?
Vaaleissa ratkaistaan se, jatkuuko nykyinen politiikka vai muuttuuko se. Jos haluaa todellista muutosta kohti oikeudenmukaisuutta, kannattaa äänestää Itsenäisyyspuoluetta. Ehdokkaita kannattaa vertailla, mutta nykyisissä valtapuolueissa on puoluekuri. Itsenäisyyspuolueessa ei ole puoluekuria, vaan jokainen voi toimia oman järkensä ja omantuntonsa mukaan.
Voiko päättäjä koskaan kumartaa yhtäälle pyllistämättä toisaalle?
Tuskin. Siksi äänestäjän pitäisi olla tarkkana. EU:lle kumartavat poliitikot pyllistävät demokratialle, siis kansanvallalle ja oikeudenmukaisuudelle. Itsenäisyyspuolue haluaa kumartaa demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta.
Kyselyyn vastasi:
Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Lue lisää:
www.vapaansuomenliitto.fi
VASEMMISTOLIITTO
Perustettu:
1990
Olet ehkä kuullut heistä:
Claes Andersson
Vaalislogan:
Oikeasti vasemmalla.
Tärkeimmät vaaliteemat:
• Köyhät kyykystä: opintorahaa, perusturvaa ja asumistukea korotettava.
• Hyvinvointipalvelut kuntoon: julkiset palvelut ovat sosiaalisesti
oikeudenmukaisia ja jopa kilpailuvaltti.
• Ilmastonmuutos pysäytettävä: kotimainen energia ja energiansäästö
etusijalle, julkinen liikenne toimivaksi.
• Tasa-arvo on voimavara: vanhemmuuden kustannukset jaettava kaikkien
työnantajien kesken.
• Jokaisella oikeus työhön ja oikeus työssä: perusteettomat pätkä- ja
vuokratyöt muutettava kunnollisiksi työsuhteiksi.
• Ei veroalelle: verotuloja tarvitaan julkisten palveluiden rahoitukseen.
• Kulttuuri ja liikunta eivät saa olla vain rikkaiden etuoikeuksia.
• Maailmantalouden rakenteita pitää muuttaa oikeudenmukaisemmiksi.
Miksi nuoren äänestäjän kannattaisi etsiä omaa ehdokastaan nimenomaan Vasemmistoliiton listoilta?
Koska Vasemmistoliiton kaikkien ihmisten tasa-arvon ja ympäristön etusijalle asettava politiikka takaa paremman tulevaisuuden. Oikeistolainen lyhytnäköinen itsekkyyteen perustuva politiikka tuhoaa ympäristön ja aiheuttaa eriarvoisuuden kasvua ja periytyviä sosiaalisia ongelmia.
Kannattaako äänestää puoluetta vai henkilöä, kun tulos määräytyy D’Hondtin laskentamenetelmää käyttäen?
Kaikki ehdokkaille annetut äänet menevät puolueen ehdokaslistan ensimmäiselle, joten kannattaa äänestää sellaista ehdokasta ja puoluetta, joilla on molemmilla mahdollisimman samankaltainen linja kuin itselläsi.
Voiko päättäjä koskaan kumartaa yhtäälle pyllistämättä toisaalle?
Joskus voi, mutta yleensä ei. Toisen rikkaus on lähes aina toiselta pois. On esimerkiksi väärin, että pääomatuloilla elävät maksavat paljon vähemmän veroja kuin työstä saatavalla palkalla elävät. Me puolustamme aina heikommassa asemassa olevaa, emmekä pelkää pyllistää pääomapiireille.
Kyselyyn vastasi:
Jussi Saramo, Vasemmistonuoret ry:n puheenjohtaja
Lue lisää:
www.vasemmistoliitto.fi
VIHREÄ LIITTO
Perustettu:
1987
Olet ehkä kuullut heistä:
Merikukka Forsius, Marko Björs
Vaalislogan:
Vihreys on rohkeutta, vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Tärkeimmät vaaliteemat:
• Ilmastonmuutos
• Työelämän muutos
• Köyhyys
Miksi nuoren äänestäjän kannattaisi etsiä omaa ehdokastaan nimenomaan Vihreän liiton listoilta?
Vihreillä on ehdolla paljon nuoria ja meiltä monilla nuorilla on todellinen mahdollisuus päästä eduskuntaan. Lisäksi Vihreissä myös ne ehdokkaat, jotka eivät itse ole nuoria, haluavat ajatella myös nuorille tärkeitä kysymyksiä. Vihreät toimivat ympäristökysymyksissä, eivät vain puhu niistä vaalien alla ja jätä niitä lopulta kilpailukyvyn taakse. Vihreissä kannatetaan iästä riippumatta esimerkiksi opintorahan korottamista ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Nämä tuntuvat muissa puolueissa olevan enemmänkin nuorten kansanedustajien asioita.
Kannattaako äänestää puoluetta vai henkilöä, kun tulos määräytyy D’Hondtin laskentamenetelmää käyttäen?
Tässä järjestelmässä kannattaa ensin valita puolue, ja sen jälkeen kyseisen puolueen listalta itselle sopivin ehdokas omasta vaalipiiristä. Oma ääni vaikuttaa joka tapauksessa niin puolueiden väliseen järjestykseen kuin ehdokkaiden väliseen järjestykseen puolueen listalla.
Voiko päättäjä koskaan kumartaa yhtäälle pyllistämättä toisaalle?
Päättäjien on varmasti erilaisissa tilanteissa tehtävä valintoja. Monet ratkaisut ovat jonnekin lisää ja jostain pois. Jos siis päätetään esimerkiksi ydinvoiman lisärakentamisesta, siihen käytettävät resurssit ovat pois uusiutuvan energian edistämisestä. Tietenkin on myös asioita, joissa on mahdollista rakentaa hyvin toimivia kompromisseja.
Kyselyyn vastasi:
Eekku Aromaa, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteeri
Lue lisää:
www.vihreat.fi
SUOMEN KESKUSTA
Perustettu:
1906
Olet ehkä kuullut heistä:
Jari Isometsä, Tanja Saarela, Matti Vanhanen
Vaalislogan:
Vähän kuin itseäsi äänestäisit.
Mitkä ovat Keskustan tärkeimmät vaaliteemat?
Ihmisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin turvaaminen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Uudistuspolitiikkaa taloudessa on jatkettava. Veronkevennyksiä ja hyvinvointipalveluihin panostamista ei pidä asettaa vastakkain. Perusturvaa on vahvistettava ja kaverista on pidettävä huolta. Ilmastonmuutoksen haasteeseen on vastattava kestävällä ympäristö- ja energiapolitiikalla. Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä reilusti ja kivihiilen ja öljyn käyttöä taas vastaavasti vähennettävä nopealla aikataululla.
Miksi nuoren äänestäjän kannattaisi etsiä omaa ehdokastaan
nimenomaan Keskustan listoilta?
Keskustalaisuudessa yhdistyy yrittäjyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristöajattelu kestävällä ja uudistusmielisellä tavalla. Keskusta ei ole etujärjestö vaan muutosvoima. Keskusta kannustaa nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esimerkiksi ajamalla kunnallis- ja seurakuntavaalien äänestysikärajan laskemista 16 ikävuoteen. Puolueeseen kuuluu myös aktiiviset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt, joiden kantoja emopuolue kuuntelee herkällä korvalla.
Kannattaako äänestää puoluetta vai henkilöä, kun tulos määräytyy D’Hondtin laskentamenetelmää käyttäen?
Sekä että. Henkilön äänimäärä määrittää sijaluvun puolueen listalla, joten on tärkeää, että jokainen äänestää omasta mielestään osaavaa ja uskottavaa ehdokasta.
Voiko päättäjä koskaan kumartaa yhtäälle pyllistämättä toisaalle?
Kyllä voi. Päätöksenteossa tärkeintä on ratkaisujen vaikutusten arvioiminen yhteiskunnan kannalta, ei sidosryhmien miellyttäminen.
Kyselyyn vastasi: Keskustan kansanedustajaehdokas Riina Nevamäki
Lue lisää:
www.keskusta.fi
SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE (SDP)
Perustettu:
1899
Olet ehkä kuullut heistä:
Maria Guzenina-Richardson, Tommy Taberman, Marko Asell
Vaalislogan:
Reilu Suomi – Sinun äänelläsi
Mitkä ovat SDP:n tärkeimmät vaaliteemat?
Tätä Hyvän ja Reilun Suomen tulevaisuutta me haluamme tällä ohjelmalla
rakentaa. Viisi päätavoitettamme ovat:
• Me olemme valmiit jatkamaan ponnisteluja työllisyyden parantamiseksi,
emmekä anna periksi ennen kuin kaikki työkykyiset suomalaiset ovat työssä.
• Tulevalla vaalikaudella me laitamme vanhustenhuollon kuntoon.
• Me tuemme lapsiperheitä isolla perhepoliittisella kokonaisuudella.
• Me jatkamme työtä köyhyyden poistamiseksi.
• Me kannamme myös vastuumme tulevien sukupolvien elinympäristöstä.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi me sitoudumme käyttämään tulevalla
vaalikaudella tuplasti viime vaaleissa hyvinvointiin lupaamamme summan.
Miksi nuoren äänestäjän kannattaisi etsiä omaa ehdokastaan nimenomaan SDP:n listoilta?
Meillä SDP:ssä on ehdolla eduskuntaan 32 nuorta, joilla on tuore ote
politiikkaan. Äänestämällä SDP:tä antaa tukensa sille, että jatkossakin
hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ovat kaikkien eikä vain maksukykyisten
saatavilla.
Kannattaako äänestää puoluetta vai henkilöä, kun tulos määräytyy D’Hondtin laskentamenetelmää käyttäen?
Henkilöä äänestämällä antaa tukensa myös puolueelle. Silloin on syytä valita
sellainen puolue, jonka arvomaailmaa kannattaa kokonaisuudessaan ja jonka
linjauksista on selvillä.
Voiko päättäjä koskaan kumartaa yhtäälle pyllistämättä toisaalle?
Meidän politiikka ei ole pyllistelyä vaan jokapäiväisten yhteisten asioiden
hoitoa. Politiikka on täynnä kompromisseja, mutta pienin askelin ja
keskustelemalla pyrimme luomaan tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa kaikilla
on mahdollisimman hyvä elää.
Kyselyyn vastasi: Linda Piirto, Demarinuorten tiedotussihteeri
Lue lisää:
www.sdp.fi
KANSALLINEN KOKOOMUS
Perustettu:
1918
Olet ehkä kuullut heistä:
Leena Harkimo, Sauli Niinistö, Raakel Lignell
Vaalislogan:
Vastuullinen markkinatalous on suomalaisen paras ystävä.
Tärkeimmät vaaliteemat:
• Kokoomus haluaa lisää palkansaajia Suomeen: tämä edellyttää sitä, että
työnteon on aina ja kaikissa olosuhteissa oltava kannattavaa. Kaikki työ on
arvokasta.
• Toiseksi Kokoomus haluaa, että Suomessa olisi nykyistä inhimillisempi
työelämä ja vanhemmilla aikaa olla isiä ja äitejä tai sinkuilla sinkkuja
ilman ammattinimikettä.
• Kolmanneksi, Kokoomus haluaa rakentaa aktiivisesti sukupolvien välistä
siltaa, joka rakentaa yhteyttä, ymmärrystä ja välittämistä eri sukupolvien
välille.
Miksi nuoren äänestäjän kannattaisi etsiä omaa ehdokastaan nimenomaan Kokoomuksen listoilta?
Kolmas teemamme antaa jo itsessään hyvän vastauksen kysymykseen. Kokoomus
on puolue, jonka ohjelmassa nuorilla on iso rooli. Lisäksi meillä on päteviä
ja nykypäivän sykkeessä olevia nuoria ehdokkaita.
Kannattaako äänestää puoluetta vai henkilöä, kun tulos määräytyy D’Hondtin laskentamenetelmää käyttäen?
Minä itse koen eduskuntavaalit aika pitkälle henkilövaaleina. Itse olen
aina äänestänyt juuri henkilöä, ja seurannut sitten, mitä ehdokkaani sai
aikaan neljän vuoden aikana. Sanotaan nyt näin, että kannattaa myös vähän
katsoa missä puolueessa ehdokas vaikuttaa, ettei mene ääni ihan harakoille.
Voiko päättäjä koskaan kumartaa yhtäälle pyllistämättä toisaalle?
Voi, ilman muuta. Läheskään kaikissa valinnoissa ei ole pelkästään mustaa
ja valkoista. Hyvä pyllistys voi kääntyä pitkässä juoksussa kauniiksi kumarrukseksi.
Kyselyyn vastasi:
Aleksi Valavuori, 28-vuotias Kokoomuksen kansanedustajaehdokas, urheilumanageri
Lue lisää:
www.kokoomus.fi
Muista (tarvittaessa) myös nämä:
• Svenska folkpartiet i Finland, www.sfp.fi
• Perussuomalaiset, www.perussuomalaiset.fi
• Suomen Työväenpuolue STP, www.tyovaenpuolue.org
• Liberaalit, www.liberaalit.fi
• Muutosvoimat Suomi, (ei www-osoitetta tiedossa)
• Köyhien Asialla, www.kolumbus.fi/koyhienasialla
• Yhteisvastuu puolue, (ei www-osoitetta tiedossa)
• Suomen Isänmaallinen kansanliike, www.ikl.fi
• Suomen Kansan Sinivalkoiset, www.kolumbus.fi/sinivalkoiset/
• Suomen Kommunistinen Puolue, www.skp.fi
• Suomen Senioripuolue, www.senioripuolue.fi
• Kommunistinen työväenpuolue, www.ktpkom.fi
Teksti: Elsa Nurmi

Aiheet