Mielenkiintoisia muinaisjäännöksiä Hossan järvissä

Hossan retkeilyalueella Suomussalmella tehtiin 2009-2010 menestyksekkäästi laaja vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi. Patorakenteita löytyi 33 kpl. Lisäksi järvien rannoilta ja rantavesiin uponneina löydettiin kymmenen venettä sekä yksi reki.

Neljästä patorakenteesta tehtiin dendrokronologinen, eli puun lustoihin perustuva ajoitustutkimus. Tulokset kertovat patokalastuksen kukoistaneen Hossassa 1800-luvun alussa. Kohteet ovat erittäin hyvin säilyneitä, mikä johtuu todennäköisesti ka ruista ja koskemattomista järvistä.

Vanhin ajoitus saatiin Keski-Valkeaisesta (1) padosta, jonka vanhin puu on kaadettu viimeistään talvella 1800-1801. Iso-Valkeainen (2) johdeaidan rakennusaika on vuosi 1810 ja Iso-Valkeainen (3) vuonna 1817. Öllörin johdeaidan (4) vanhimmat ajoitukset liikkuvat vuosien 1838-1840 välillä.

Keski-Valkeainen (1) on Hossan tähän asti massiivisin löydetty patorakennelma, joka on kooltaan noin 9 x 6 metriä. Padon vanhin ajoitus on siis vuodelta 1800, mutta lisäksi saatiin yksi ajoitus vuodelta 1867 ja yksi vuodelta 1924. Ilmeisesti patoa on korjattu useampaan eri otteeseen käyttökelpoiseksi 120 vuoden aikana. On mahdollista, että Hossan alueen vesistöissä on vanhempaakin puumateriaalia, kuten kalastukseen liittyviä rakenteita, ruuhia tai suksia.

Pohjanmaan luontopalvelut suorittaa toiminta-alueellaan joka vuosi kulttuuriperin töinventointeja. Hossan sukellukset ovat Metsähallituksen ensimmäinen vedenalai nen muinaismuistoinventointi.

Sukellusten tavoitteena oli selvittää löytyykö vielä va paana virtaavista vesistöistä, ja niiden rannoilta, ihmisen toimintaan liittyviä merkittä viä jälkiä tai muinaisjäännöksiä – tässä päästiin tutkimuksellisesti hyvään alkuun.

Sukellustutkimukset täydensivät kuvaa Hossan menneisyydestä. Hossalla on vaiherikas asutushistoria. Sijaintinsa vuoksi on se ollut tärkeä kauttakulku paikka Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Suomussalmelta on tehty Suomen vanhimmat asuinpaikka-ajoitukset Vanhan Kirkkosaaren asuinpaikalta, joka ajoittuu noin 7000-7300 eaa. Asutus on Suomussalmen alueella jatkunut ilmeisesti keskeytymättä nyky päivään asti.

Tutkimustiimi koostui yhdestä me riarkeologista sekä kolmesta meribiologista. Tutkimukset rahoitti työminis teriön työohjelma –hanke.